Tupakoitko toisinaan? – Silloin ennenaikaisen kuoleman riski koskettaa myös sinua
Alkoholilla ja tupakalla on myös lukuisia yhteisvaikutuksia, joihin lukeutuu muun muassa kurkunsyövän riskin moninkertaistuminen ja aivojen nopeampi vanheneminen.
Satunnaistupakoijien määrä on pysynyt Suomessa pitkään samalla tasolla. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2017, jolloin miehistä 8 prosenttia ja naisista 5 prosenttia ilmoitti tupakoivansa satunnaisesti.
On helppo kuvitella, ettei tupakka silloin tällöin tekisi merkittävää hallaa. Satunnaistupakointi kuitenkin lisää ennenaikaista kuolleisuutta samojen sairauksien kautta kuin päivittäinen tupakointi.
Satunnaistupakoijien kuolleisuus lähes 40 prosenttia tupakoimattomia suurempi
”Esimerkiksi norjalaisessa seurantatutkimuksessa huomattiin, että satunnaistupakoijien ennenaikainen kuolleisuus oli lähes 40 prosenttia suurempi kuin tupakoimattomilla, vaikka monen muun tekijän kuten kolesterolin vaikutus otettiin samalla huomioon”, kertoo THL:n asiantuntija, Hanna Ollila.
Erityisesti sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa jo hyvin pienillä tupakointimäärillä ja tupakansavulle altistumisella. Taustalla on yhteisvaikutus, jonka aiheuttavat tupakansavun kemikaalit ja pienhiukkaset, häkä ja nikotiini.
Nikotiini nostaa verenpainetta, häkä syrjäyttää hapen elimistössä
Nikotiini supistaa verisuonia sekä nostaa väliaikaisesti sykettä ja verenpainetta, mikä rasittaa sydänlihasta. Häkä puolestaan syrjäyttää elimistössä hapen.
Tupakansavun pienhiukkaset ja kemikaalit haittaavat verihiutaleiden toimintaa, aiheuttavat elimistöön jatkuvan tulehdustilan ja lisäävät näillä mekanismeilla kolesterolikertymien eli plakkien muodostumista verisuonten seinämiin.
”Tällöin kudokset eivät saa tarvitsemaansa happea ja ravintoa verestä”, Ollila toteaa.
Satunnaistupakointi muuttuu helposti säännölliseksi
Myöskään riippuvuudelta satunnaistupakoitsija ei ole turvassa.
”Jos satunnaistupakointi aina liittyy esimerkiksi juhlimiseen tai alkoholinkäyttöön, itse tilanteet alkavat muistuttaa tupakoinnista. Silloin keskushermosto herää vaatimaan nikotiinia”, Ollila kertoo.
Bilepolttamisen myös kynnys tupakoida muissakin tilanteissa laskee helposti, ja tupakointi voi säännöllistyä huomaamatta. Osalle, erityisesti nuorille, fyysinen riippuvuus voi kehittyä myös hyvin vähäisistä määristä, jo kahden askin polttamisesta.
Tupakalla ja alkoholilla on myös yhteisvaikutuksia
Tupakointi lisää alkoholinkulutusta ja alkoholinkulutus taas tupakointia. Mitä suurempia käyttömäärät ovat, sitä suurempia ovat myös terveysriskit. Tupakan ja alkoholin yhteisvaikutus on merkittävä erityisesti pään ja kaulan alueen syöpien kehittymisessä. Se moninkertaistaa esimerkiksi kurkunpään syövän riskin. Lisäksi se vanhentaa aivoja.
”On havaittu, että runsaasti alkoholia käyttävien tupakoijien suoriutuminen päättelykykyä, lyhytkestoista muistia ja kielellistä sujuvuutta mittaavissa testeissä heikkeni yli kolmanneksen nopeammin kuin tupakoimattomilla ja alkoholia kohtuudella käyttävillä”, Ollila toteaa.
Alkoholi- ja nikotiiniriippuvuus myös vahvistavat toisiaan. Se tekee tupakoinnin lopettamisesta vaikeampaa ja tupakointi voi alkaa helposti uudelleen pitkänkin ajan päästä.