Varpaissa kutinaa, punoitusta, ihottumaa, kynsien värimuutoksia? Jalkasienestä pääsee eroon – lue asiantuntijan vinkit

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istock
Marjatan varpaiden välit ovat alkaneet kutista ja hilseillä. Häntä mietityttääkin, mistä on kyse. Voiko syynä olla viikoittainen vesijuoksuharrastus uimahallissa? Näin vastaa ihotautien erikoislääkäri.

1. Varpaideni välit kutisevat ja hilseilevät. Mistä tämä voi johtua?

Sinulla saattaa olla jalkasilsa, jota puhekielessä kutsutaan jalkasieneksi. Sen tyypillisiä oireita ovat kutina, ihon punoitus, ihorikko, jalan kynsien värimuutokset ja ihon halkeilu varvasväleissä niin, että se on kuin vereslihalla. Jalkasieni voi oireilla myös ihottumana varpaiden päällä, ja jalkapohjissa voi punoituksen lisäksi olla pieniä rakkuloita. Jalan sieni-infektioihin voi liittyä myös sormien sivuille tai kämmeniin ilmaantuva rakkulareaktio.

Jos oireet ovat lieviä, jalkasientä voi yrittää hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavalla sienilääkevoiteella tai -pulverilla, jota käytetään tavallisesti kolme, neljä viikkoa. Mikäli itsehoito ei auta, oireet pahenevat tai sinulla on oireita myös jalkapohjissa tai kynnet ovat tummuneet, kannattaa varata aika ihotautilääkärille.

2. Miten jalkasieni diagnosoidaan?

Kokenut ihotautilääkäri pystyy toisinaan tekemään diagnoosin silmämääräisesti ja potilasta haastattelemalla. Aina tämä ei kuitenkaan ole helppoa, sillä esimerkiksi psoriasiksen oireet voivat olla samankaltaisia kuin jalkasienen.

Varmuuden asiaan tuo sieniviljely. Näytteeksi tarvitaan hitusen itse kynttä ja ihottumasta rapsutusnäyte. Näyte lähetetään laboratorioon, jossa tutkitaan mikroskoopilla, näkyykö siinä sienirihmastoja.

Viljelyllä selvitetään sienen laji, joista tavallisimmat Suomessa ovat Trichophyton rubrum ja Trichophyton mentagrophytes.

Sieniviljelyn tulos kestää tavallisesti neljästä kuuteen viikkoa. Jos potilas on käyttänyt ennen näytteen ottamista sienilääkevoidetta, voi tulos olla kielteinen sairaudesta huolimatta. Tarvittaessa lääkevoiteesta voidaan pitää muutaman viikon tauko ennen näytteen ottamista.

3. Millaisilla lääkkeillä jalkasientä hoidetaan?

Jos jalkasilsa on lievä eli se oireilee esimerkiksi vain kynnen kärjen tautina, voi hoidoksi riittää sienilääkekynsilakka. Useimmiten turvaudutaan kuitenkin sieniantibioottiin.

Jalkasienen hoitamisessa antibioottikuurit ovat pitkiä, jopa puoli vuotta kestäviä. Tutkimusten perusteella tehokkain antibiootti sienen hoitoon on terbinafiini. Tällä on kuitenkin melko yleisiä sivuvaikutuksia, eikä se sovi yhteen esimerkiksi Marevan-lääkityksen kanssa.

Potilaalla täytyy olla lisäksi hyvin toimiva maksa, mikä voidaan tarvittaessa varmistaa verikokeella. Myös ääreisverenkierron on oltava kunnossa.

4. Miksi antibioottikuuri on niin pitkä, monta kuukautta kestävä?

Jalkasienioireet kehittyvät hitaasti eivätkä ne myöskään lähde pois silmänräpäyksessä. Tyypillisesti kuuri kestää kolmesta kuuteen kuukautta, ja joka päivä otetaan yksi tabletti.

Jalkasieneen tehoavilla antibiooteilla on melko yleisiä haittavaikutuksia, kuten maksa-arvojen kohoaminen ja joskus ne voivat aiheuttaa vaikeitakin lääkeaineihottumia.

Harvinainen, joskin vain terbinafiini-lääkkeen haittavaikutus, on makuaistin menettäminen joksikin aikaa. Se voi paljastua vaikkapa aamukahvipöydässä, kun kahvi ei maistu miltään, vaan on vain kuumaa. Makuaisti palaa takaisin lääkekuurin loputtua.

5. Entä jos antibiootti ei sovi minulle?

Jalkasieni on kiusallinen riesa, muttei vaarallinen. Sen takia ei kannata menettää yöuniaan.

Mikäli antibioottikuuri aloitetaan, se puree noin 70−80 prosentin todennäköisyydellä. Aina ei päädytä antibioottiin. Tällöin sientä hoidetaan vain ulkoisesti eli yleensä sienikynsilakalla. Jalkasieni ei tällöin nujerru ehkä kokonaan, mutta sen tarttumiskyky heikkenee ja paheneminen voidaan estää.

Lakkaa voi käyttää kuukausia tai tarvittaessa vuosia. Kutinaa ja iho-oireita voi hillitä sieni-kortisoniyhdistelmälääkevoiteilla.

6. Mistä olen voinut saada jalkasienen?

Jalkasieni voi tarttua uima- ja urheiluhallien ja työpaikkojen pukuhuoneiden lattioilta, toisinaan myös pesutiloista, saunasta tai allashuoneesta. Jalkasieni kehittyy usein vuosien kuluessa ja on ensin oireeton, joten jälkikäteen voi olla mahdotonta jäljittää tarkkaa tarttumishetkeä.

Parasta jalkasienen ennaltaehkäisyä on hyvä jalkahygienia. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen suihkussa käynnin jälkeen muistaa kuivata hyvin varpaiden välit.

Avojaloin kulkemista kannattaa välttää julkisissa tiloissa, ja kodin sauna- ja pesutilat on tärkeä pitää puhtaina.

7. Onko kengillä, joita käytän, merkitystä?

On. Moni keski-ikäinen ja iäkäs suomalainen on lapsesta asti tottunut käyttämään liian ahtaita kenkiä, joissa ilma ei mahdu kiertämään. Tämä on omiaan edesauttamaan jalkasienen syntyä. Liian pienistä kengistä aiheutuu myös vaivaisenluita ja erilaisia jalan virheasentoja.

Jos kynnet hinkkaavat jatkuvasti kenkiä, rasitus jalalle on kova. Ratkaisu on yleensä se, että ryhtyy käyttämään puolta numeroa tai numeroa isompia kenkiä. Kenkäkaupassa saa yleensä asiantuntevaa palvelua oikean kengänkoon arviointiin.

Kengät on myös tärkeä muistaa tuulettaa hyvin, sillä jalkasieni muhii mielellään ahtaissa ja kosteissa paikoissa.

8. Aiempaa kovemmat kynteni rikkovat sukkahousuja ja näyttävät kurjilta. Mikä avuksi?

Ihmisen kynnet paksuuntuvat iän myötä, mutta myös jalkasieni edesauttaa tätä. Jalkahoitaja voi leikata ja huoltaa kynsiä ja hioa kynnen ohuemmaksi. Tämä voi auttaa siihen, että varpaat eivät raavi sukkahousuja rikki jo ennen kuin ne ovat edes kunnolla jalassa. Vastaanotollani on käynyt naisia, jotka ovat halunneet ottaa kesäksi geelikynnet peittääkseen jalkasienen tummentamat kynnet.

9. Voinko jatkaa uintiharrastustani?

Voit, mutta muista hallissakin hyvä jalkahygienia. Julkisissa tiloissa ei kannata kulkea avojaloin, vaan uimahallissa on hyvä käyttää esimerkiksi varvastossuja.

Pukuhuoneessa kannattaa astua lattialle laitetulle pefletille. Tarttumista vähentää myös sienikynsilakan käyttäminen. Erityisen tarkkana kannattaa olla silloin, jos on kerran sairastanut jalkasienen, sillä kerran sairastettu jalkasieni voi merkitä alttiutta saada sieni-infektio uudestaan.

10. Estääkö jalkasieni normaalia elämää?

Jalkasieni ei estä normaalia elämää. Turhia riskejä kannattaa kuitenkin välttää. Jos sairastaa jalkasientä, kotonakin kannattaa käyttää sukkia, eikä kulkea avojaloin. Tämä pätee myös sänkyyn. Jalkasieni voi tarttua puolisolle vaikkapa petivaatteista. Se ei kuitenkaan ole yleistä ja edellyttää aina alttiutta jalkasienelle.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Anna Hjerppe Terveystalosta. Jutun lähteenä myös terveyskirjasto. fi

Juttu on julkaistu ensi kerran Vivassa 8/2017.

 

Näin voit välttää jalkasienen

Kuivaa uimisen ja suihkun jälkeen varvasvälit kunnolla.

Käytä julkisissa tiloissa, kuten uimahalleissa ja saunassa, varvastossuja avojaloilla kulkemisen sijaan. Astu pukiessa mieluummin lattialla olevalle pefletille kuin suoraan maahan.

Käytä kenkiä, joissa on hyvä lesti ja joiden koko on tarpeeksi suuri, jotta ilma mahtuu kiertämään hyvin kengässä.

Tarkista, etteivät varpaat hierrä lenkkareissa.

Tuuleta kengät kunnolla ja pese ne tarvittaessa.

Muista puhtaus ja hygienia: esimerkiksi kotisauna kannattaa pestä säännöllisesti. Tämä pätee myös pyyhkeisiin.

Käytä sukkia.

Jos huomaat varpaiden kynsien tummentuvan, hakeudu lääkärille äläkä anna tilanteen pahentua. Alkuvaiheessa jalkasieni talttuu usein pelkällä sienikynsilakalla.

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteistyössä

X