Tutkimus: Elimistön hyvä D-vitamiinitaso voi suojata syövältä – Neljännes suomalaisista tarvitsee muita suurempia D-vitamiiniannoksia

Jaa artikkeliTilaa Seura
D-vitamiinia muodostuu Suomessa auringonvalolle altistuttaessa huhtikuulta elokuun lopulle.
Auringonottaja saa kesäaikaan laiturilla iholleen jo 15 minuutissa riittävästi aurinkoa, jotta päivän D-vitamiiniannos täyttyy. D-vitamiinia muodostuu Suomessa auringonvalolle altistuttaessa huhtikuulta elokuun lopulle. © Leena Kuoppa-Aho / SKOY
Hyvä D-vitamiinitaso voi suojata paksusuolen syövältä ja verisyöviltä. Viitteitä on myös sen merkityksestä rintasyövässä ja eturauhassyövässä.

Hyvä D-vitamiinitaso voi suojata syövältä tai parantaa syöpään sairastuneen ennustetta, kertoo Itä-Suomen yliopiston ja Madridin autonomisen yliopiston tuore tutkimuskatsaus.

Katsauksen mukaan vahvin tutkimusnäyttö D-vitamiinin syövältä suojaavasta vaikutuksesta on paksusuolen syövässä ja verisyövissä, kuten leukemioissa ja lymfoomissa. Viitteitä on myös D-vitamiinitason merkityksestä rintasyövässä ja eturauhassyövässä; matala D-vitamiinivaste on yhdistetty rintasyövän ja eturauhasen syövän suurempaan ilmaantuvuuteen ja huonompaan ennusteeseen.

D-vitamiini on tärkeä sekä verisolujen erilaistumiselle että esimerkiksi paksusuolen jatkuvasta uudistumisesta huolehtiville kantasoluille. Liian matala D-vitamiinitaso voi johtaa siihen, että solujen erilaistuminen häiriintyy ja muuntuminen syöpäsoluiksi saattaa alkaa.

Neljännes meistä tarvitsee muita enemmän D-vitamiinia

Elimistön D-vitamiinivasteessa ja sen myötä D-vitamiinilisän tarpeessa on yksilöllisiä eroja. Noin joka neljännellä suomalaisella vaste on matala, joten hyötyäkseen D-vitamiinilisästä he tarvitsevat suurempia annoksia kuin muut.

Tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini (kolekalsiferoli), jota syntyy kesäisin runsaasti ihossa auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Elintarvikkeissa D3-vitamiinia on merkittäviä määriä vain kalassa. D-vitamiinin varastomuoto on kalsidioli, jota maksa valmistaa D3-vitamiinista. Kalsidiolipitoisuus veressä kuvaa D-vitamiinin saannin riittävyyttä.

Oman D-vitamiinitasonsa saa tietää vain mittauttamalla sen verikokeella; muuten ei ole varmuutta esimerkiksi siitä, että D-vitamiinin suositusannos 10 mikrogrammaa vuorokaudessa riittää (ikääntyneille suositellaan 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden). Professori Ilari Paakkarin mukaan ”yhden koon D-vitamiinihoitoa” ei ole, koska tarvittava vitamiiniannos riippuu kalsidiolin lähtötasosta, iästä, auringonsaannista, ihonväristä, ruokatottumuksista ja painoindeksistä.

Lue lisää Paakkarin artikkelista, joka on julkaistu Terveyskirjastossa.

D-vitamiinitaso merkityksellisempi ehkäisyssä kuin hoidossa

Seminars in Cancer Biology -lehdessä julkaistun katsausartikkelin laativat professori Carsten Calberg Itä-Suomen yliopistosta ja professori Alberto Muñoz Madridin autonomisesta yliopistosta. Artikkelissa käydään läpi ajantasainen tieto D-vitamiinisignaloinnin molekyylitason mekanismeista ja merkityksestä syövän ehkäisyssä ja hoidossa.

Katsauksen yhteenvedon mukaan hyvä D-vitamiinitaso on hyödyksi syöpäsairauksien ehkäisyssä, mutta D-vitamiinin hyödyistä syövän hoidossa on vasta niukasti tutkimusnäyttöä.

D-vitamiinin merkitys luuston terveydelle on tunnettu laajasti, mutta nyt julkaistu katsaus korostaa sen tärkeyttä myös immuunijärjestelmän säätelyssä.  D-vitamiinin syövältä suojaava vaikutus syntyy immuunijärjestelmän solujen, kuten monosyyttien ja T-solujen välityksellä.

Lue myös: Viralliset D-vitamiinisuositukset ovat monen mielestä alhaiset suomalaisten tarpeisiin – Paljonko D-vitamiinia uskaltaa syödä?

Lue myös: Suomalaistutkimus: Diabetes voi aiheuttaa D-vitamiinin puutoksen

X