Tyvisolusyöpä kehittyy hitaasti vuosien kuluessa – Tarkkaile nyt luomia kasvojen alueella!

Jaa kaverilleTilaa Seura
Noin 80 prosenttia basalioomatapauksista esiintyy kasvojen alueella: korvissa, ohimolla, poskissa tai nenässä.

Suomen tyvisolusyövistä on saatu tilastoja syöpärekisterin avulla. Vuosittain syöpärekisteriin on raportoitu yli 8 000 uutta tapausta.

Basaliooma eli tyvisolusyöpä kasvaa tyyppillisesti hitaasti aiheuttaen paikallista kudostuhoa. Hoitamattomana tyvisolusyöpä voi edetä syvempiin kudoksiin, mutta etäpesäkkeitä se lähettää vain harvinaisissa poikkeustapauksissa.

Ihotautien erikoislääkäri Kari Saarisen mukaan basalioomaan uudelleen sairastumisen riski on olemassa etenkin vanhemmilla ihmisillä.

”Jos on saanut elämänsä aikana yhden basaliooman, on riski saada se myöhemmin uudestaan muualle. Se on meille ongelma. Kasvaimet kuormittaa järjestelmäämme todella paljon”, hän kertoo.

Tyvisolusyöpä ei ole hengenvaarallinen, mikäli sitä hoidetaan ajoissa. Sairaus kehittyy hitaasti vuosien kuluessa.

Kasvojen alue saa eniten UV-säteilyä

Basaliooma syntyy useimmiten auringolle alttiille iholle pään ja kaulan alueella. Merkittävimmät tekijät taudin synnyssä ovat iholle vuosien aikana kertyvä auringon UV-säteilyn määrä ja siitä aiheutuvat solumuutokset.  Paras ehkäisytapa sairaudelle on polttavilta auringonsäteiltä suojautuminen.

”Noin 80 prosenttia basalioomatapauksista esiintyy kasvojen alueella: korvissa, ohimolla, poskissa tai nenässä. Elämänaikainen kokonaissäteilyn määrä ratkaisee sairauden puhkeamisessa. Basaliooman voi saada, vaikka iho ei olisi palanut kertaakaan elämän aikana. Myöskään rusketus ei suojaa siltä.”

Basalioomaa on vaikea tunnistaa

Sairaudella on useita eri alatyyppejä, joita vain iholääkäri pystyy tunnistamaan.

Yleisin niistä on nodulaarinen eli kyhmymäinen basaliooma. Noin 60 prosenttia tapauksista kuuluvat tähän ryhmään. Tavallisesti ne ilmaantuvat kasvoille punoittavana näppylänä, mutta ajan myötä kasvaa suureksi verta vuotaviksi kasvaimeksi.

Pinnallinen basaliooma esiintyy yleisemmin vartalolla kuin kasvoissa. Muutos muistuttaa ihottumaa. Reunassa voi näkyä kapea valli, ja keskusta punoittaa ja hilseilee. Monissa tapauksissa pinnallisen basalioomaan sairastuneella on samalla kerralla useita pinnallisia tyvisolusyöpäsaarekkeita.

Arpimainen tyvisolusyöpä on ihonvärinen ja vaikeasti nähtävä tiivistymä tavallisesti ihon sisällä. Sitä on myös hankalin hoitaa. Huomaamatta se voi kasvaa hyvinkin suureksi. Kyseinen alatyyppi on harvinaisin basaliooman muoto.

”Arpimainen tyvisolusyöpä etenee lonkeroittain ja voi edetä syvälle kudokseen. Se voi karata juosten jopa kauemmaksi silmäkuopan alueelle. Mitä pidemmälle sairauden kanssa edetään, ollaan vaarassa.”

Vaikka lääkäri lähes aina erottaa pinnallisen ja arpimaisen basaliooman, diagnoosi varmistetaan mikroskooppitutkimuksella.

Hoitomenetelminä voiteet, jäädytys ja leikkaus

Basaliooma hoidetaan useimmiten kirurgisesti eli leikkaamalla muutos kokonaan pois riittävillä terveen kudoksen marginaaleilla. Basalioomaan käytetään muitakin hoitomenetelmiä, kuten voiteita ja jäädytystä. Saarisen mukaan kyseiset hoitomenetelmät eivät kuitenkaan ole niin tehokkaita leikkaukseen verrattuna.

”Leikkaamalla saadaan yli 90 prosentin varmuus siitä, että sairaus saadaan kuntoon.”

X