Uni ei tule – Mikä on tehokkain apu unettomuuteen: magnesium, melatoniini vai unilääke? Näin erikoislääkäri vastaa 12 kysymykseen paremmasta unesta

Huonot yöunet ja tilapäinen unettomuus kuuluu välillä elämään, mutta kun uni ei tule toistuvasti, on syytä hakea apua.

Kysyimme vinkkejä unettomuuteen. Näin vastaa 12 kysymykseen paremman unen saantiin Helsingin uniklinikalta neurologian erikois­lääkäri Gabriele Sved, jolla on unilääketieteen erityispätevyys.

1. Auttaako melatoniini takuuvarmasti unen saantiin?

Melatoniini on ihmiselle luontainen hormoni, joka osallistuu uni-valverytmin säätelyyn. Se laskee ruumiinlämpöä ja lisää siten valmiutta nukahtaa.

Melatoniinivalmisteet lisäävät melatoniinin määrää elimistössä. Niistä voi olla apua silloin, kun ihmisen uni-valverytmi on sekaisin. Esimerkiksi vuorotyö ja aikaero voivat sekoittaa unirytmin.

2. Mitä eroa on lyhyt- ja pitkävaikutteisella melatoniinilla?

Lyhytvaikutteinen melatoniini vapautuu elimistöön nopeasti, joten se helpottaa nukah­tamista.

Pitkävaikutteisesta valmisteesta vapautuu melatoniinia useiden tuntien ajan. Se sopii henkilölle, joka heräilee herkästi yön aikana. Noin 55–60 vuoden iän jälkeen oma melatoniinin tuotanto on hyvin vähäistä, ja siksi pitkävaikutteinen melatoniini toimiikin parhaiten yli 55-vuotiailla.

3. Mikä on vahva melatoniini?

Melatoniinia myydään eri vahvuuksina. Se vaikuttaa uni-valverytmiin jo puolen milligramman annoksena, ja ilman reseptiä myytävissä annoksissa sitä saa olla enimmillään 1,9 milligrammaa. Enimmäismäärän sisältäviä valmisteita kutsutaan vahvoiksi melatoniinivalmisteiksi. Yli 2 milligrammaa melatoniinia sisältävät valmisteet vaativat reseptin.

Pitkävaikutteinen melatoniini sopii henkilölle, joka heräilee herkästi yön aikana.

Ilman reseptiäkin saatavan melatoniinin käytöstä tulee keskustella aina apteekissa ja kertoa omista sairauksistaan ja käytössä olevista lääkkeistä. Melatoniini ei esimerkiksi sovi diabeetikolle. Sillä voi olla yhteisvaikutuksia myös hormonikorvaus­hoidon ja ­verenohennuslääkkeen ­kanssa.

4. Kumpi on unettomuudesta kärsivälle parempi: magnesiumtabletti vai -suihke?

Melatoniinia myydään esimerkiksi tabletteina ja suihkeina, eikä niiden tehossa ole eroa.

Suihke sopii henkilölle, jonka on vaikea niellä tablettia. ­Suihke myös imeytyy ja ­alkaa vaikuttaa jonkin verran nopeam­min.

5. Miten melatoniinia käytetään oikein?

Melatoniini tulee ottaa aina samaan aikaan, hyvissä ajoin ennen vuoteeseen menoa. Elimistön oma melatoniinituotanto alkaa tyypillisesti kiihtyä iltakahdeksan–yhdeksän ­aikaan. Kun melatoniinin ottaa tällöin, luonnollinen väsymys tulee noin klo 22–24.

Jos melatoniinin ottaa vasta puolen yön aikaan, unirytmi voi mennä sekaisin.

6. Kun uni ei tule, milloin tarvitaan unilääkkeitä?

Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Niitä voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun ihminen kohtaa suuren menetyksen, ja suru ja järkytys vievät unen.

Unilääkkeinä käytetään bentsodiatsepiineja ja niiden kaltaisia, vaikutukseltaan ja haitoiltaan miedompia z-lääkkeitä: tsopiklonia ja tsolpideemia. Vanhan polven antihistamiinit auttavat joitain ihmisiä. Tiettyjä masennuslääkkeitä voidaan käyttää pieninä annoksina unettomuuden hoitoon.

Koska unilääkkeillä on pitkään käytettynä haittansa, niitä saisi käyttää kerralla vain viikon, kaksi. Haittoja voi tulla jo ensimmäisenä yönä: tsolpidemiin liittyy unissakävelyn riski.

7. Voiko unilääkkeen käytöstä seurata muistisairaus?

Unilääkkeinä käytetyt bentsodiatsepiinit vaikuttavat haitallisesti unen laatuun. Ne vähentävät syvän ja REM-unen määrää. Syvä uni on aikaa, jona aivot puhdistautuvat sinne valveen aikana kertyneistä, tarpeettomista aineenvaihduntatuotteista ja kuona-aineista.

Syvän unen vähäinen määrä altistaa muistisairauksille.

8. Uskaltaako ikäihminen käyttää unilääkkeitä lainkaan?

Iäkkään ihmisen elimistö sietää lääkkeitä nuorempaa heikommin. Koska iäkkäällä on usein käytössään muita lääkkeitä, lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten todennäköisyys kasvaa. Ikäihmisellä bentsodiatsepiinit poistuvat elimistöstä hitaammin kuin nuorella, mikä voi aiheuttaa tokkuraisen olon.

Bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa haparointia ja kävely­vaikeuksia ja lisätä iäkkäillä ihmisillä usein kaatumistapaturmia, ja siksi niitä tulisi käyttää vain harkiten. Yksinasuvalle iäkkäälle ihmiselle niiden käyttö voi olla suuri riski.

9. Koska Suomeen saadaan uuden sukupolven unilääkkeitä?

Uusia oreksiiniantagonisteja on tutkittu meillä ja maailmalla jo yli kymmenisen vuotta, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ne ovat jo markkinoilla. Suomessa niille ei ole vielä saatu myyntilupaa.

Oreksiiniantagonistit vaikuttavat keskushermostossa siihen, missä uni ja valve säädetään. Niistä odotetaan apua varsinkin iäkkäiden ihmisten unettomuuteen, mutta kaikkia uniongelmia ne eivät ratkaise: lääkkeetön hoito on ensisijainen ja tehokkain kaiken ikäisten unettomuuden hoito.

Lääkkeet eivät poista unettomuuden syytä. Takana voi olla esimerkiksi masennus, levottomat jalat -oireyhtymä tai stressi, ja niistä jokaiseen on oma hoitonsa.

10. Ovatko ravinto­lisät turvallinen tapa hoitaa unettomuutta?

Ravintolisät ja luontaistuotteet aiheuttavat vähemmän haittoja kuin lääkkeet, ja siinä mielessä ne ovat turvallisempia. On eri asia, kannattaako niitä käyttää. Koska ravintolisistä ei ole ­hyviä kontrolloituja tutkimuksia, ­niitä ei voi suositella.

11. Milloin kannattaa kokeilla magnesiumia?

Ikääntyneillä magnesium voi pidentää unta silloin, kun univaikeudet eivät ole hankalia. Magnesiumia tarvitaan GABA:n tuotannossa. Se on keskushermoston välittäjäaine, joka rentouttaa ja nukuttaa.

Magnesiumia voi kokeilla huoletta ja ottaa illalla magnesiumlisän.

12. Kuinka pitkään unettomuutta uskaltaa sietää?

Jos unettomuus jatkuu yhtäjaksoisesti muutaman viikon, eivätkä omat konstit auta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Unettomuus kroonistuu helposti, ellei sitä hoideta.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 9/20.

Lue myös: Jatkuva väsymys sai Päivin jopa nukahtamaan rattiin – Yllättävä syy paljastui unitutkimuksessa

Päivi Tammilehto ja Kiira-koira viihtyvät lähimetsässä. © Sara Pihlaja

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti