Uskaltaako kesäruokaa syödä käsin?

Jaa artikkeli
Kesällä ruoan kanssa saa olla huolellinen, ettei ruokamyrkytys iske. © JORMA MARSTIO/KUVARYHMÄ/SKOY
Kesällä ruokamyrkytyksen ehkäisee parhaiten hyvä käsihygienia ja katkeamaton kylmäketju. Lisäksi kylmä kannattaa nauttia kylmänä ja kuuma kuumana.

1. Millaisia oireita ruokamyrkytykseen liittyy?

Oireet riippuvat aiheuttajasta. Bakteerit tuottavat ruokaan toksiineja eli myrkkyjä, ja sellaisen ruoan syömisestä seuraa varsin nopeasti, muutamassa tunnissa, oksennus. Jos ruoassa on bakteereja ja ne tuottavat toksiineja vasta ihmisen suolistossa, oireena on noin 10–18 tunnin päästä alkava ripulointi. Myös ruoassa oleva bakteeri tai virus voi sairastuttaa ihmisen. Esimerkiksi noroviruksen itämisaika on 12–48 tuntia. Muita mahdollisia taudinaiheuttajia ovat salmonella, jonka itämisaika on noin vuorokausi, kampylobakteeri, jonka itämisaika on jopa viikko sekä useat loiset, joiden itämisaika voi olla jopa kaksi viikkoa.

2. Voidaanko ruokamyrkytyksen lähde selvittää?

Se ei ole aina helppoa, koska tartuntareittejä voi olla useita. Esimerkiksi noroviruksen voi yhtä hyvin saada kuumentamattomista pakastevadelmista tai muuten saastuneesta ruoasta kuin toiselta ihmiseltä, vaikkapa vieruskaverilta tai sairastuneelta keittiötyöntekijältä, josta taudinai-heuttaja on siirtynyt ruokaan. Lisäksi ruoasta saatu infektio voi tarttua ihmisestä toiseen. Ruokamyrkytyksen oireet eivät välttämättä mitenkään eroa mahataudista.

Parhaiten aiheuttaja voidaan selvittää oksennuksesta tai ripuliulosteesta otetusta näytteestä. Myös ruoasta voidaan ottaa näytteitä tai haastatella ihmisiä ja selvittää, kuinka moni on syönyt samaa ruokaa.

3. Uskaltaako kesäruokaa syödä käsin?

Jos kädet ovat puhtaat, mitään estettä ei ole. Tehdäänhän esimerkiksi salaatti usein käsin. Kunnollinen käsienpesu tehdään hankaamalla käsiä, sormien välejä ja kynnenalusia vedellä ja saippualla. Pesun jälkeen kädet kuivataan huolellisesti puhtaalla pyyhkeellä tai paperilla. Sormukset on hyvä ottaa pois ennen pesua ja ruoanlaittoa. Käsihuuhdetta voi käyttää, mutta se ei korvaa käsien pesua. Huuhteesta ei ole mitään hyötyä, jos kädet ovat näkyvästi likaiset.

4. Kuinka nopeasti maito pilaantuu lämpimässä?

Nyrkkisääntö on, että helposti pilaantuvat elintarvikkeet saisivat olla korkeintaan kaksi tuntia lämpimässä, varsinkin jos ne aikoo laittaa vielä jääkaappiin ja käyttää seuraavana päivänä. Maitoa, lihaa ja kalaa kannattaa ottaa jääkaapista aina esille vain sen verran, kuin sitä kerralla kulutetaan. Avaamattomassa purkissa oleva pastöroitu maito ei ole niin herkästi pilaantuvaa kuin liha ja kala, mutta tilanne muuttuu heti, jos purkki on avattu. Jääkaappitavarat kannattaa jo kaupassa pakata samaan kassiin. Lämpimällä säällä ruoka kannattaa ehdottomasti kuljettaa esimerkiksi mökille kylmälaukussa, jossa on myös kylmävaraajia, ja suosia lähintä kauppaa.

5. Pysyvätkö lomaruoat riittävän kylmänä muutaman päivän järvessä tai kylmälaukussa?

Järvivesi ei ole riittävän kylmää ruokien säilyttämiseen. Sopiva ruokien säilytyspaikka selviää lämpömittarilla: oikea säilytyslämpötila on alle kuusi astetta. Sähköttömälle mökille kannattaa hankkia kaasujääkaappi tai akulla toimiva kylmälaukku. Jos kylmävaraajia on riittävästi ja laukku on täysi, sisältö voi pysyä parikin päivää kylmänä.

6. Voiko ruokamyrkytyksen saada, jos nauttii tuotetta viimeisen käyttöpäivän jälkeen?

Voi, mutta jos tuote on säilytetty huonosti, sairastua voi jo ennen viimeistä käyttöpäivääkin. Viimeistä käyttöpäivää kannattaa noudattaa. Jos tuote on säilytetty koko ajan kylmässä, se on ulkonäön ja tuoksun perusteella kunnossa ja tuote on tarkoitus kuumentaa, jokainen voi itse harkita, käyttääkö tuotetta vielä viimeisen käyttöpäivän jälkeisenä päivänä. Sitä myöhemmäksi käyttöä ei kyllä kannata jättää. Yleisesti ottaen viimeiset käyttöpäivät on jo äärimmilleen venytettyjä. Erityisen varovainen kannattaa olla vakuumipakatun graavi- ja kylmäsavukalan kanssa: niitä tai mitään muutakaan kuumentamattomana syötävää ei kannata käyttää viimeisen käyttöpäivän jälkeen.

7. Voiko järvivettä käyttää tiskaamiseen?

Se riippuu järviveden laadusta, mutta jos veden keittää ennen tiskaamista, sitä voi käyttää. Tiskaamisen jälkeen astiat kannattaa kuivata kunnolla, sillä bakteerit eivät viihdy kuivissa oloissa. Jotain veden laadusta voi päätellä, jos lähellä on kunnallinen uimaranta. Kunnat seuraavat uimaveden laatua ja vesianalyysien tuloksia voi kysyä kunnasta. Osa kunnista julkaisee uimarantojen vesimittausten tuloksia nettisivuillaan. Juomavedeksi kelpaavassa vedessä ei saa olla lainkaan ulosteperäisiä bakteereja.

8. Saako ruokamyrkytyksen helpommin kesällä kuin talvella?

Eviran ruokamyrkytysrekisteristä ei ole nähtävissä vaihtelua vuodenaikojen välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan kampylobakteeri-infektioissa on selkeä piikki loppukesästä. Yksi mahdollinen syy voi olla broilerin grillaamisessa. Raa´asta lihasta voi bakteerin saada ja sen tarttuminen on mahdollista, jos kypsät lihat laitetaan samalle vadille kuin missä raaka liha on ollut. Myös grillipihdit pitäisi vaihtaa tai ainakin kuumentaa hyvin raa´an lihan käsittelyn jälkeen.

9. Miten ruokamyrkytyksen voi välttää?

Kun syö ja juo kylmän kylmänä ja kuuman kuumana. Elintarvikkeiden huonoin lämpötila on 6–60 astetta: kun ruoan lämpötila on alle kuusi tai yli 60 astetta, se on turvallista. Jos kerralla valmistetaan ruokaa iso määrä, säilytettäväksi tarkoitettu ruoka on jäähdytettävä mahdollisimman pian. Myös oman jääkaapin lämpötilaerot hyllyjen välillä kannattaa mitata. Ovi ei ole paras paikka avatulle maitopurkille. Tärkeää on myös ristisaastumisen estäminen. Raa´an lihan ja kalan käsittelyn jälkeen pitää kädet ja välineet pestä huolellisesti ennen kuin aletaan valmistaa esimerkiksi kypsentämättömänä syötävää salaattia. Myös kotimaisessa lihassa voi olla taudinaiheuttajia, kuten kampylo- tai EHEC-bakteereja. Tyypillinen, ulosteperäisen EHEC-bakteerin lähde on raaka jauheliha, esimerkiksi huonosti kypsennetty hampurilaispihvi tai tartar-pihvi. Salmonella on kotimaisessa lihassa harvinaista.

10. Voiko ruokamyrkytys olla vaarallinen?

Kyllä, mutta se riippuu aiheuttajasta. Esimerkiksi lihastoiminnan lamaannuttava botuliinimyrkytys on tila, jossa tarvitaan nopeasti apua. Botulismiin voi sairastua esimerkiksi tyhjiöpakatuista kalavalmisteista. Myös listeriabakteeri voi olla riskiryhmille, kuten raskaana oleville, vanhuksille ja vastustuskykyä heikentävästä perussairaudesta kärsivälle kohtalokas. Jopa joka neljäs listerioosin saanut kuolee.

Asiantuntijana Annika Pihlajasaari, ylitarkastaja, Elintarvike-turvallisuusvirasto Evira.

Seura 28/2013

X