Uusperheestä tuli taistelutanner

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Anssi Keränen
Totta kai Sari tiesi, että Paavolla on lapsia, kun meni tämän kanssa naimisiin. Ei hän silti ymmärtänyt, mihin sotkuun astui.

Taas ruokapöydälle oli jätetty tyhjä, huuhtelematon maitotölkki ja likaiset astiat. Kuivunut maito oli alkanut haista. Sari kimmastui: ”Paavon pojat eivät ikinä tee niin kuin käsketään!”

Sari käski ja teki selväksi, kuinka tässä yhteisessä kodissa eletään. Kukaan vain ei kuunnellut. Eikä Paavo tehnyt mitään. Tai teki. Pyyteli pojilta sellaisella vetelällä äänellä, että tehkääs nyt pojat ja älkääs nyt viitsikö.

”Miten mies ei saa lapsiaan kuriin! Eikö se näe, että pojat tekevät tahallaan toisin kuin minä sanon”, Sari mietti.

Poikien äidille oli turha sanoa mitään. Sen Sari tiesi kokemuksesta. Tai no, oikeastaan puhevälitkin olivat loppuneet juuri siihen, kun Sari oli yrittänyt kertoa lasten ylihuolehtivalle kanaemolle, millaisia huonosti kasvatettuja vätyksiä sen pojat ovat. Kanaemosta paljastuikin karhuemo. Niitä haavoja Sari nuoli vieläkin.

Mutta näin ei voinut jatkua. ”Paavo ei voi odottaa, että minä siivoan poikien jälkiä, kannan niska vääränä ruokaa ja saan vain sontaa niskaani. En minä noiden poikien kanssa mennyt naimisiin, vaan niiden isän.”

Nyt kun Sari itse oli raskaana, ärsyttivät vieraat lapset entisestään. Ne metelöivät, tappelivat keskenään ja sotkivat paikkoja.

Joka toinen viikko kaikki oli hyvin, joka toinen viikko pojat tulivat heille. Sari oli alkanut järjestää itselleen joka illaksi menoa ja puuhaa poikien kyläilyviikoille.

”Nyt se vielä onnistuu, mutta sitten kun vauva syntyy, en enää lähde kotoani poikien takia”, Sari uhosi mielessään.

Mutta mitä sitten tapahtuisi? Sitten hän olisi täällä vauvan ja murrosikäisten kanssa, ja pahimmassa tapauksessa Paavo olisi poissa työmatkoilla.

”Joku ratkaisu tähän pitää saada”, Sari päätti.

Seura 10/2014

Yhtä köyttä

Monissa uusperheissä kompastutaan juuri näihin ongelmiin, kun vanhemmat eivät tietoisesti vedä yhtä köyttä. Jos toinen kieltää ja toinen antaa luvan, joutuu pari vastakkaisille puolille.

Joskus voi tuntua, että uusi puoliso on liian ankara minun lapsilleni. Kuitenkin molempien pitää voida osallistua kasvatukseen yhteisessä kodissa. Heidän pitää luoda yhteinen linja.

Sarin ja Paavon suuntaus on nyt huono. Heidän pitää nopeasti vahvistaa suhdettaan ulospäin. Heidän pitää olla yhtenäisiä. Jos sitä ei löydetä, alkaa tilanne erottaa heitä. Heidän täytyy pitää puoliaan, vaikka joku yrittäisi lyödä kiilaa väliin.

On odotettavaa, että toisen puolison lapset testaavat parin yhtenäisyyttä. He saattavat yrittää jopa sabotoida uutta suhdetta avoimesti. Jos oma vanhempi menee heidän puolelleen uutta puolisoaan vastaan, peli alkaa olla menetetty. Näin voi käydä jopa täysi-ikäisten lasten kanssa. Eräälle uudelle vaimolle ei oltu varattu istumapaikkaa hänen miehensä lapsen häissä. Samalla mies oli sijoitettu entisen vaimonsa viereen. Kun mies ei pitänyt uuden vaimonsa puolta tuossa tilanteessa, alkoi lähtölaskenta.

Kari Kiianmaa, Psykologi, kouluttaja

Lapsille huomiota

Lasten tulee saada eron jälkeen sekä psyykkistä että emotionaalista huomiota omalta vanhemmaltaan. Lasten tappelu voi olla signaali sen puutteesta. Kun lapset kokevat, että heidät huomioidaan, uuskodin sääntöjen noudattaminen helpottuu.

Uusperhe lepää parisuhteen varassa. Kannattaa miettiä, miten haluaa uuden suhteen olevan erilainen kuin edellisen. Suhdetta pitää hoitaa; nuotiokin sammuu, ellei lisää puita. Jos ollaan jo kielteisen vuorovaikutuksen kehällä, voi yrittää muuttaa sitä. Voi vaikka asettaa hyvä erotiikka ja kahden aikuisen hyvät hetket etusijalle. Koko perhe hyötyy sitä, että pari on onnellinen keskenään.

Sari tarvitse Paavon tukea niin vauvan odotuksessa kuin kodin tunnelman muuttamisessa ja vuorovaikutuksessa Paavon lasten kanssa. Pojat saattavat olla mustasukkaisia tulevalle pikkusiskolle tai -veljelle. Siitä pitää keskustella yhdessä.

Perheen kannattaa mennä mukaan Uusperheiden liiton toimintaan. Sieltä saa asiantuntevaa apua ja vertaistukea.

Heli Vaaranen, Psykoterapeutti, Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja

X