Väitös: Epäsosiaalisten vanhempien perheissä kasvaa ehkä terveempiä lapsia

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Istockphoto
Vanhempien masennus ennakoi lisääntyneitä lääkärikäyntejä. Vähäiset sosiaaliset kontaktit taas saattavat ennakoida lasten parempaa terveyttä ja vähäisempiä infektioita.

Turun yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Linnea Schuez-Havupalon väitöstutkimus selvittää lasten hengitystieinfektioiden yhteyttä vanhempien psyykkisiin oireisiin, harrastuksiin ja päivähoidon aloitukseen.

Tutkimuksen pohjalta äidin raskaudenaikaiset masennusoireet ennustavat suurempaa välikorvatulehdusten määrää.

Hengitystieinfektioita lisäsi myös päivähoidon aloitus, joskin infektioiden määrä laski seurannassa nopeasti. Vauvauinnilla ei havaittu yhteyttä infektioiden määrään.

Yksinäisyys ja eristäytyminen eri asioita

Myös vanhempien henkinen hyvinvointi vaikuttaa lasten hengitystieinfektioihin. Tutkimuksessa erotettiin emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys.

Linnea Schuez-Havupalo.

Emotionaalisella yksinäisyydellä tarkoitettiin henkilökohtaista kokemusta vähäisistä läheisistä ihmissuhteista. Sosiaalinen yksinäisyys taas tarkoittaa vähäistä sosiaalisten verkostojen – ja kontaktien määrää.

Äidin emotionaalisen yksinäisyyden havaittiin ennustavan suurempaa lääkärikäyntien määrää.

Sosiaalinen yksinäisyys eli vähäisten ihmiskontaktien määrä vanhemmilla taas ennusti hieman vähäisempää määrää välikorvatulehduksia, lääkärikäyntejä ja antibioottikuureja.

Jos lapsen päivähoidon aloittaminen lisää hetkittäisesti infektioiden määrää lisääntyneiden ihmiskontaktien johdosta, sosiaalinen yksinäisyys vaikuttaa päinvastaisesti.

”Tämä löydös on iso yllätys. Sosiaalisen yksinäisyyden eli vähäisten kontaktien kohdalla saatiin saman suuntainen tulos sekä äitien että isien osalta”, Linnea Schuez-Havupalo kertoo.

Ainoa selittävä tekijä tällaiseen on Schuez-Havupalon mukaan se, että sosiaalisesti eristyneen perheen lapsilla on vähemmän kontakteja ikätovereihinsa ja sitä kautta pienempi riski saada tartuntoja.

Kynnys lähteä lääkäriin erilainen

”Jos perhe vetäytyy sosiaalisista tilanteista, myös kynnys lähteä lääkäriin nousee, koska se on sosiaalinen tapahtuma”, Linnea Schuez-Havupalo toteaa.

Emotionaalinen yksinäisyys eli syvä yksinäisyyden tunne voi johtaa täysin päinvastaiseen lopputulokseen.

”Jos äiti tuntee olonsa yksinäiseksi, voisin kuvitella hänen kaipaavan tukea ulkopuolelta. Tällainen tuki tulisi lääkärikäynnin kautta. Lapsen sairastuminen on hätä myös äidille. Jos tätä kokemusta ei pysty jakamaan kenenkään läheisen kanssa, niin näiden kokemuksien jakamisella luottolääkärin kanssa on merkitystä.”

Linnea Schuez-Havupalon väitöskirja Psychosocial and environmental influences in early childhood and their relation to respiratory tract infections esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa 21.9.2018.

Väitös pohjautuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettuun Hyvän kasvun avaimet -syntymäkohorttitutkimukseen, jossa seurattiin 1 570 lapsen hengitystieinfektioita syntymästä kolmen vuoden ikään saakka.

X