Närästys paljastuikin palleatyräksi – Miten sen kanssa pärjää?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Palleatyrä
Kävely voi helpottaa närästystä. © ISTOCKPHOTO
Palleatyrä on ikääntyneillä yleinen vaiva. Jopa kahdella kolmesta yli 75-vuotiaasta naisesta on jonkinlainen palleatyrä. Monesti se kulkee käsi kädessä refluksitaudin kanssa.

1. Mikä on palleatyrä?

Normaalisti mahalaukun tulisi sijaita pallean alapuolella. Palleatyrässä pallealihaksessa sijaitseva ruokatorven kulkuaukko vatsaontelosta rintaontelon puolelle on hiukan liian väljä, ja osa mahalaukusta pääsee luisumaan rintaontelon puolelle. Useimmille tämä ei aiheuta mitään vaivaa, eikä minkäänlaista hoitoa näin ollen tarvita.

Osalla palleatyrä huonontaa ruokatorven ja mahalaukun liitoksessa olevaa sulkijamekanismia, niin sanottu ruokatorven alasulkijaa. Tällöin mahalaukun hapan sisältö pääsee nousemaan ruokatorveen aiheuttamaan poltetta eli närästystä.

2. Onko palleatyrä yleinen vaiva?

Kahdella kolmesta yli 75-vuotiaasta naisesta on jonkinlainen palleatyrä, eli se on ikääntyneillä todella tavallinen vaiva. Monesti se kulkee käsi kädessä refluksitaudin kanssa.

Refluksitaudissa närästys on jatkuvaa ja vaatii jatkuvaa hoitoa, sillä hoitamattomana se vaurioittaa ruokatorvea.

Useimmilla ihmisillä palleatyrä ei syntymisensä jälkeen juurikaan muutu, joten se on täysin vaaraton. Kun alle puolet mahalaukusta on rintaontelossa, on kyseessä pieni, yleensä vaaraton palleatyrä.

Jos yli puolet mahalaukusta on rintaontelossa, on kyseessä iso palleatyrä, ja tila on riskaabelimpi. Tilaan liittyy riski mahalaukun kiertymisestä itsensä ympärille, mikä aiheuttaa pahimmillaan mahalaukun kuolion.

Tähystyksessä ja röntgenkuvissa selviää, millaisesta palleatyrästä on kyse.

Kaikista ruoansulatuskanavan oireista ei voi syyttää palleatyrää. Ihmisellä voi olla samaan aikaan palleatyrä ja vatsavaivoja, mutta näillä kahdella ei välttämättä ole keskenään yhteyttä.

Viisikymppisen toistuvien vatsavaivojen syy olisi hyvä selvittää tähystyksessä.

3. Millaista apua lääkäri tarjoaa närästykseen?

Närästystä hoidetaan mahalaukun haponeritystä vähentävillä lääkkeillä, eli happosalpaajilla, kuten H2-salpaajilla ja niitä tehokkaammilla protonipumpun salpaajilla.

Niiden vaikutus alkaa parissa tunnissa ja kestää puolesta vuorokaudesta vuorokauteen. Voimakkaan närästyksen helpottumiseen voi mennä muutama päivä.

Osa käyttää lääkkeitä kuureina, osa jatkuvasti. Jatkuvaa käyttöä, eli pilleriä päivässä, suositellaan, jos oireet palaavat kuukaudessa lääkkeen lopettamisen jälkeen.

Lääkärille kannattaa kertoa muista käytössä olevista lääkkeistä, ja tarvittaessa miettiä niiden vaihtoa toiseen. Jotkin lääkkeet heikentävät ruokatorven alasulkijaa, kuten tietyt astmalääkkeet ja tietyt masennuksen hoitoon käytettävät lääkkeet.

4. Voiko närästyslääkkeitä käyttää jatkuvasti?

Happosalpaajiin liittyy pitkään käytettynä haittoja. Ne voivat heikentää B12-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja magnesiumin imeytymistä, pahentaa osteoporoosia ja joidenkin lähteiden mukaan altistaa antibiootti- ja turistiripulille ja hengitystieinfektioille.

Haittaraportteihin ei pidä ylireagoida: nykyiset närästyslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvulla, ja kymmenet miljoonat ihmiset ovat käyttäneet niitä siitä saakka ilman dramaattisia haittoja.

Jos ihminen alkaa käyttää happosalpaajia viisikymppisenä ja käyttää niitä 25 vuotta, hänelle ei käytännössä ehdi tulla merkittäviä haittoja lääkkeestä.

5. Onko oireisiin olemassa kotihoitokonsteja?

Maito ja ruokasooda lienevät tunnettuja kansankonsteja. Niitä sopii kokeilla, mutta tuskin niistä kovin tehokasta apua saa.

Lievässä tapauksessa hedelmäsuolavalmiste voi olla tehokkaampi apu. Rauhallinen kävelylenkki helpottaa oloa: liikunta ohjaa ruokaa poispäin polttelevasta ruokatorvesta ja ylävatsalta.

Pitkällä aikavälillä kannattaa pudottaa painoa. Normaalipainoisilla on huomattavasti vähemmän närästystä kuin reilusti ylipainoisilla ihmisillä.

Tupakointi haittaa ruokatorven sulkijamekanismia, ja siksi se kannattaa lopettaa.

6. Miten ruokavaliota kannattaa muuttaa?

Kahvi, suklaa ja alkoholi heikentävät ruokatorven alasulkijaa. Maustetut, tuliset ja rasvaiset ruuat ärsyttävät monilla mahaa. Sitrukset ja tomaatti aiheuttavat joillekin oireita.

En suosittele kenellekään massiivisia ruokavaliorajoituksia. Mahasuolikanava oireilee monin eri tavoin, eivätkä ihmiset pysty erottamaan mikä oireista on närästystä, mikä mahan kipristelyä.

Proteiinipitoinen, kevyt ruokavalio sopii useimmille. Ylensyöntiä kannattaa välttää, sillä runsas ruokamäärä lisää happaman mahansisällön virtausta ruokatorveen.

7. Millaiset oireet kertovat palleatyrän pahenemisesta?

Vastaanottoaika pitää varata, jos tuntuu, että ruoka ei etene, vaan jämähtää pallean kohdalle. Jos tässä tilanteessa syö lisää, ruoka kiertää takaisin suuhun. Voi olla, että yli puolet mahalaukusta on rintaontelon puolella ja tarvitaan leikkaushoitoa.

Kova, yli puoli tuntia kestänyt ylävatsakipu on merkki siitä, että mahalaukun verenkierto on häiriintynyt ja tarvitaan päivystysapua.

Palleatyrä etenee leikkaushoitoa vaativaksi todella harvoin. Jos potilaalla on todettu tähystyksessä pieni palleatyrä ja oireet pysyvät kurissa ruokavaliolla, painonhallinnalla ja lääkkeillä, ei vuosikontrolleja tarvita.

8. Millainen on palleatyräleikkaus?

Se on nukutuksessa tehtävä tähystysleikkaus, jossa ruokatorven kulkuaukkoa pienennetään niin, että mahalaukku pysyy oikealla paikalla.

Potilas viipyy sairaalassa pari kolme päivää ja tarvitsee pari kolme viikkoa sairauslomaa, fyysisesti raskaassa työssä reilun kuukauden.

Joillakin leikatuista ensimmäiset kolme kuukautta ruoka tuntuu takertuvan matkalleen, mutta haitta menee ohi. Hyvin harvoin syömisongelmista tulee pysyvämpi kiusa.

9. Miten palleatyrän syntymisen olisi voinut välttää?

Palleatyrässä on kyse jonkinlaisesta perinnöllisestä kudosheikkoudesta, eikä sitä voi saada omilla tekemisillä aikaiseksi.

Ylipaino altistaa palleatyrälle, sillä se nostaa vatsaontelon painetta ja puskee elimiä ylöspäin. Toisaalta kaikilla ylipainoisilla ei ole palleatyrää, ja palleatyrä voi tulla hoikallekin.

Asiantuntijana LT, dosentti, rintaontelokirurgian erikoislääkäri, Jari Räsänen, HUS

Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 8/18.

X