Vyöruusu on viheliäinen vaiva – hae ajoissa apua
Rakkularypäs vartalolla viittaa vyöruusuun. Pahimmillaan se voi olla hyvinkin kivulias. Nyt vyöruusua voi ehkäistä rokotteella.
Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Håkan Granlund, Terveystalo Kamppi.
Vyöruusu eli varicella zoster on viheliäinen virus. Se aiheuttaa kantajalleen vesirokon ja vaikka tauti paranee, virus jää lymyilemään hermosolmukkeisiin. Sieltä se voi vuosikymmenten jälkeen aktivoitua ja vaeltaa hermoa pitkin iholle ja aiheuttaa kivuliaan hermo- ja ihotulehduksen eli vyöruusun.
Tämä herpesvirusten ryhmään kuuluva virus etenee tyypillisimmin vartalon tuntohermolla, mikä näkyy uumalla rakkulaisena ihottumana.
Lue myös: Voiko vyöruusu uusia?
Riski saada vyöruusu kasvaa vanhetessa
”Arviolta 10–30 prosenttia väestöstä sairastaa vyöruusun. Riski saada ruusu kasvaa iän mukana, sillä iän myötä puolustuskyky herpes-viruksia vastaan heikkenee”, ihotautien erikoislääkäri Håkan Granlund kertoo.
Alle viisikymppisellä vyöruusu on melko harvinainen, mutta kahdeksankymppisistä joka toinen saa sen kiusakseen. Heistä joka viidennes kärsii vyöruusun aiheuttamasta pitkittyneestä hermosärystä.
”Vyöruusua voi ehkäistä rokotteella. Hyvä ajankohta rokotteelle on kuudenkymmenen ikävuoden paikkeilla.”
Vyöruusun oireet
Rakkulaihottuma on vyöruusun näkyvin, muttei suinkaan ensimmäinen oire. Ennen sitä iho saattaa kutista, kirvellä tai olla kosketusarka. Iho on yleensä sitä arempi, mitä vanhemmasta potilaasta on kyse. Vyöruusu voi enteillä tuloaan flunssan kaltaisilla oireilla, kuten lievällä kuumeella ja pahoinvoinnilla.
Alussa kirkkaat, halkaisijaltaan parimillimetriset rakkulat tulevat vain kehon toiselle puolelle, tietyn hermon hermottamaan kohtaan iholla. Sen jälkeen rakkulat samentuvat ja vähitellen rupeutuvat. Rakkularypäs tulee yleensä vyötärölle, mutta se voi tulla myös kasvoille ja suuhun.
Kaikille sairastuneille ei nouse rakkuloita lainkaan, vaan ainoana oireena on kipu. Se on sähköiskumaista, pistelevää hermokipua.
Rintakehän alueella liikkuva virus voi aiheuttaa kipua, jota sairastunut saattaa pitää sydänperäisenä.
Tutkimukset
Lääkäri haluaa tietää, onko potilas sairastanut vesirokon. Vyöruusu tulee nimittäin vain vesirokon sairastaneelle. Ellei potilas muista varmuudella sairastaneensa rokkoa, asia selviää verestä otetuilla vasta-aineilla.
Diagnoosi syntyy yleensä helposti: vyöruusussa ihomuutos ei ylitä kehon keskiviivaa, ja se myötäilee hermoa. Rakkulat ovat samentuessaan tummia.
Koska vyöruusu muistuttaa genitaaliherpestä tai suun ympärille osuessaan huuliherpestä, rakkuloista voidaan ottaa näyte ja näin varmistua, kummasta sairaudesta on kyse.
Vyöruusu pelottaa
Rikkoutuneista ihorakkuloista erittyvä neste levittää elävää vesirokkovirusta ja aiheuttaa tartunnan saaneelle vesirokon. Rokko voi olla vaaraksi vakavasti sairaille lapsille ja aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet siltä suojaavaa rokotetta. Heidän lisäkseen vyöruusupotilaan tulisi pysytellä loitolla odottavista äideistä, sillä virus voi aiheuttaa sikiövaurioita. Kun rakkulat ovat parantuneet, virus ei tartu.
Silmän ympärillä vyöruusu voi aiheuttaa näköä haittaavia muutoksia sarveiskalvoon. Kasvoja koristavaa vyöruusua tulisi näyttää nopeasti lääkärille.
Vyöruusun hoito
Kasvojen vyöruusu hoidetaan suun kautta otettavalla viruslääkkeellä: asikloviirillä, valasikloviirillä tai famsikloviirillä. Jotta niistä olisi apua, lääkehoito tulisi aloittaa kolmen vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta.
Lääkehoitoa tarvitaan myös, jos potilas on iäkäs tai huonokuntoinen tai hän sairastaa jotain puolustuskykyä heikentävää sairautta, jolloin tauti voi levitä koko kehoon. Voimakas kipu on myös syy viruslääkkeen aloittamiseen.
Kutisevat rakkulat houkuttelevat raapimaan, mutta rikkiraavittuun ihoon tulee herkästi bakteeritulehdus. Sen estämiseksi iholle levitetään antiseptista voidetta tai liuosta. Apteekin sinkkipasta estää myös tulehduksia.
Särkyä hoidetaan tutuilla tulehduskipulääkkeillä. Jos kipu on voimakasta, tarvitaan lääkärin määräämää, hermokipuun tarkoitettua lääkettä.
Ihon suihkuttelu lievittää kutinaa ja ehkäisee osaltaan ihotulehduksia. Väljät vaatteet ovat mukavat kosketus- aralla iholla.
Viruksen leviämistä voi estää suojaamalla rakkulat apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä.
Lue myös: Voiko vyöruusu tarttua WC-pöntön istuimesta?
Vaikutukset ja ehkäisy
Arviolta yhdellä viidestä sairastuneesta kipu jatkuu muutamia kuukausia, vaikka iho on jo parantunut. Vanhuksilla vyöruusun jälkeinen hermosärky eli postherpeettinen neuralgia voi kestää pahimmillaan vuosia. Jotta kipu ei pitkittyisi, iäkkään ihmisen vyöruusu pitäisi alkaa hoitaa viruslääkkeillä välittömästi. Voimakasta, hankalaa kipua hoidetaan sairaaloiden kipuklinikoilla.
Raju vyöruusu jättää iholle arpia. Sairaus uusiutuu muutamalla prosentilla sen sairastaneista.
Vyöruusu ei ole estettävissä omilla elämäntavoilla, vaan ainoastaan rokotteella. Vyöruusurokote ei anna sataprosenttista suojaa, mutta se tekee oireista lievempiä.
Viva 10/2015. Artikkelia on muokattu 30.12.2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti