Vinkki jouluähkyä pelkäävälle: näillä tavoilla saat närästyksen kuriin

Jaa artikkeli
Närästys
Närästys on tyypillinen ruokatorven refluksitaudin oire. Refluksitaudista puhutaan silloin, kun mahanesteen takaisinvirtaus on jatkuvaa ja selkeästi elämänlaatua haittaavaa. © Colourbox
Närästäessä hapan mahaneste nousee ruokatorveen. Närästyksen saa yleensä kuriin apteekin avuilla ja ruokavalion rauhoittamisella.

1. Mitä närästys tarkoittaa?

Närästys tarkoittaa rinnan alla olevaa epämiellyttävää ja kivuliasta poltetta. Se johtuu happaman mahanesteen nousemisesta ruokatorveen.

Närästys on tyypillinen ruokatorven refluksitaudin oire. Refluksitaudista puhutaan silloin, kun mahanesteen takaisinvirtaus on jatkuvaa ja selkeästi elämänlaatua haittaavaa.

2. Mikä närästyksen aiheuttaa?

Ruokatorven ja mahalaukun välissä on sulkijalihas, joka tavallisesti avautuu vain nielaistessa. Ajoittain ruokatorveen pääsee kaikilla ihmisillä vähän hapanta mahanestettä, mutta määrä on niin pieni, ettei se aiheuta vaivoja. Joskus sulkijalihas on kuitenkin niin löysä, että se avautuu muutenkin kuin vain niellessä.

Närästyksestä puhutaan silloin, kun mahanestettä pääsee ruokatorveen suuria määriä ja se alkaa ärsyttää herkkää limakalvoa. Relfluksitauti diagnosoidaan yleensä siinä vaiheessa, kun mahanestettä nousee ruokatorveen niin usein, että se aiheuttaa tulehduksen.

3. Miksi ruokatorven sulkijalihas löystyy?

Ruokatorven sulkijalihaksen löystyminen johtuu yleensä palleatyrästä. Tyrä syntyy, kun paine vatsaontelossa kasvaa ja osa mahalaukkua työntyy rintaontelon puolelle. Silloin sulkijalihas ei pysty toimimaan normaalilla tavalla. Erityisesti makuuasento hankaloittaa lihaksen toimintaa.

Tavallisin syy palleatyrän syntymiselle on ylipaino, ja siksi laihduttaminen usein auttaa lieventämään närästysoireita. Palleatyrä voi kuitenkin tulla myös normaalipainoiselle. Usein palleatyrä kehittyy myös raskauden aikana, minkä takia moni raskaana oleva kärsii närästyksestä. Lisäksi sulkijalihas voi löystyä normaalin ikääntymisen myötä. Siksi närästys vaivaa useammin ikääntyneitä.

4. Miten närästystä kannattaa hoitaa?

Ajoittainen lievä närästys ei ole vaarallista. Heti oireiden ilmaannuttua on helpointa ottaa apteekista ilman reseptiä saatavia haponestolääkkeitä.

Myös maitotuotteet, kuten maito, piimä ja jogurtti, voivat auttaa lieventämään poltetta, koska ne vievät happoa pois limakalvoilta.

Jos närästys alkaa nukkumaan mennessä, sängyn pääpuolta kannattaa nostaa hieman ylöspäin. Kumartelua ja ponnistelua kannattaa välttää.

Oireita kannattaa myös ehkäistä noudattamalla terveitä elämäntapoja. Jos on ylipainoinen, laihduttaminen voi helpottaa oireita nopeasti. Syömistä kannattaa myös välttää juuri ennen nukkumaanmenoa. Tupakointi lisää närästystaipumusta, minkä takia sauhuttelun vähentäminen tai lopettaminen kokonaan lievittää usein oireita. Rentoutuminen on myös hyvä keino hillitä polttelua. Stressi lisää mahahapon eritystä ja vaikuttaa mahasuolikanavan toimintaan.

5. Mitä ruokia ja juomia kannattaa välttää?

Monet ruoka-aineet lisäävät närästystaipumusta, ja siksi ruokavaliomuutoksia on yleensä pakko tehdä. Närästyksestä kärsivän kannattaa välttää raskaita aterioita, koska suuret annoskoot ja liiallinen syöminen lisäävät mahan painetta ja mahahapon takaisinvirtausta.

Erityisesti rasva ja suklaa voivat löystyttää sulkijalihasta, minkä takia niitä kannattaa välttää. Alkoholi, sitrushedelmät ja voimakkaat mausteet voivat ärsyttää ruokatorvea entisestään, jos se on jo tulehtunut. Alkoholeista valkoviiniä pidetään kaikkein haitallisimpana. Myös kahvi, hiilihapolliset juomat, sitrushedelmät ja piparminttu lisäävät mahahapon eritystä, minkä takia niitä kannattaa välttää.

6. Miten närästystä hoidetaan lääkärissä?

Lääkärissä varmistetaan ensin, että kyseessä todella on refluksitauti eikä jokin muu sairaus. Osalle potilaista tehdään mahan tähystys, mutta kaikki eivät sitä tarvitse.

Jos refluksitauti todetaan, lääkäri voi määrätä haponestolääkityksen. Pitkään kestäviä, voimakkaita lääkityksiä pyritään kuitenkin välttämään.

Jos lääkehoito ja elämäntapojen muuttaminen eivät auta närästysoireisiin, lääkäri voi suositella palleatyrän leikkausta. Tähystystoimenpiteenä tehtävässä leikkauksessa liian löysä sulkijalihas kiristetään keinotekoisesti. Leikkaushoitoon päädytään kuitenkin vain viimeisenä hoitotoimenpiteenä, koska se saattaa muuttaa mahasuolikanavan toimintaa. Seurauksena saattaa olla pysyviä nielemisvaikeuksia, suoliston turvotusta ja ilmavaivoja.

7. Voiko närästyslääkkeitä käyttää säännöllisesti?

Haponestolääkityksessä on olennaista, että lääkkeet ovat voimakkuudeltaan sopivia. Sopivan vahvuisia lääkkeitä voi yleensä käyttää muutamia kuukausia ilman sivuvaikutuksia.

Jos käyttää pitkään liian voimakkaita haponestolääkkeitä, vaarana on, että ne vähentävät mahahapon määrää. Silloin mahahappo ei pysty tappamaan kaikkia haitallisia bakteereja, jolloin suoliston mikrobikanta muuttuu. Seurauksena myös tiettyjen ravintoaineiden, kuten raudan, magnesiumin ja C-vitamiinin, imeytyminen voi heiketä.

Haponestolääkkeiden lopetus täytyy tehdä asteittain. Jos yhtäkkiä lopettaa pitkään jatkuneen lääkityksen, maha saattaa reagoida lyhytaikaisella liikahappoisuudella.

8. Mitä riskejä närästykseen liittyy?

Lyhytaikainen närästys on yleensä täysin vaaratonta. Jos sen sijaan mahahappoa pääsee pitkään ruokatorveen, se saattaa aiheuttaa tulehduksen, jonka seurauksena ruokatorveen voi tulla haavaumia, verenvuotoa tai ahtauma. Jatkuva tulehdustila lisää myös ruokatorven syöpäriskiä.

Suussa mahahappo saattaa aiheuttaa hammaskiillevaurioita ja ylähengitysteissä ärsyttäessään yskää, äänen käheyttä ja jopa astmaa.

9. Mihin muihin sairauksiin refluksitauti voidaan sekoittaa?

Refluksitauti voidaan sekoittaa muihin ruokatorven alueen tulehduksiin. Sellaisia ovat esimerkiksi ruokatorven sienitulehdus ja virustulehdus. Lisäksi ruokatorven liikehäiriöt ja krampit voidaan sekoittaa närästykseen.

Joskus myös sydänperäiset syyt, kuten sepelvaltimotaudin aiheuttamat rintakivut, voidaan sekoittaa närästykseen. Varsinkin, jos rinnan polte alkaa tuntua rasituksessa, kuten portaita noustessa, sydän on syytä tutkia.

10. Missä vaiheessa kannattaa lähteä lääkäriin?

Jos närästystä tulee vain silloin tällöin ja oireet pysyvät kurissa ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä, lääkäriin ei tarvitse lähteä. Kun oireilu alkaa kiusata säännöllisesti ja on jo yli viisikymppinen, lääkäriin kannattaa hakeutua.

Muita huolestuttavia oireita ovat nielemisvaikeudet ja ulosteen mukana tuleva veri. Mitä enemmän on ikää, sitä herkemmin lääkäriin kannattaa mennä, jotta vakavampien sairauksien ja kasvainten mahdollisuus saadaan suljettua pois.

Asiantuntijana sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato lääkärikeskus Aavasta.

Lue myös:

Onko närästys refluksitautia?

Refluksitauti vei sairauslomalle

 

X