Miten selviän joulunpyhistä ilman närästystä? Erikoislääkäri vastaa

Liialliseen herkutteluun liittyvä närästys on vaaratonta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Joulupöydässä on monenlaista herkkua.

Liialliseen herkutteluun liittyvä närästys on vaaratonta.
Teksti:
Virve Järvinen

1. Mikä aiheuttaa närästyksen?

Närästys on tavallinen refluksitaudin oire. Se syntyy, kun happaman mahalaukun sisältöä kulkeutuu ruokatorveen, joskus suuhun ja hengitysteihin saakka. Mahalaukun sisältö pääsee kulkeutumaan väärään suuntaan silloin, kun ruokatorven alasulkija ei toimi kunnolla.

Närästystä kutsutaan myös rinnanaluspoltteeksi. Toisin kuin sydänoireet, närästys tulee yleensä levossa ja pahenee etukumarassa asennossa.

Närästyksen liittyvä polttava, korventava tunne johtuu mahanesteen suolahapon aiheuttamasta happamuudesta. Mahan sisäpinnan limakalvo kestää hyvin happoa, ruokatorven limakalvo ei. Happamuus aiheuttaa ruokatorven limakalvolla närästyksen lisäksi syöpymisvaurioita.

Happaman mahanesteen nousu voi näkyä myös yskänä, äänen käheytenä tai hampaiden kiillevaurioina.

2. Mikä juhlapyhissä närästää?

Ainakin yksi suomalainen kymmenestä kärsii viikoittain närästyksestä, satunnaisesti joka toinen. Refluksitaudin vaikeusaste määritellään närästysoireen voimakkuuden ja ruokatorventulehduksen vaikeusasteen perusteella. Lievästä refluksitaudista on kyse silloin, kun närästys vaivaa vain juhlapyhinä runsaan syömisen ja itselle sopimattomien ruoka-aineiden vuoksi. Satunnainen, liialliseen herkutteluun liittyvä närästys on vaaratonta.

3. Miksi ylipainoista närästää?

Ylipaino lisää vatsaontelon painetta, mikä löystyttää ruokatorven alasulkijaa. Samoin käy raskauden aikana. Raskauden aikainen mahahapon nousu eli refluksi on kuitenkin väliaikaista ja helpottuu yleensä synnytyksen jälkeen. Mutta eivät närästyspotilaat aina ole ylipainoisia, esimerkiksi voimaurheilijoilla on muita enemmän närästystä.

Jos on paljon ylipainoa, niin laihduttaminen tepsii hyvin närästykseen. Usein jonkinasteinen taipumus närästykseen kuitenkin säilyy. Samantasoinen refluksitauti oireilee eri ihmisillä eri tavoin, sillä toiset aistivat närästyksen toisia herkemmin. Naisilla mahasuolikanava on monesti herkempi tuntemuksille kuin miehillä.

4. Mitä ruoka-aineita närästyksestä kärsivän kannattaa välttää?

Närästyksestä kärsivän ei pidä automaattisesti lähteä karsimaan ruoka-aineita, sillä pahimmillaan karsiminen voi johtaa ravintoainepuutoksiin ja kaventaa elämää. Mutta jos huomaa, että tietyt ruoka-aineet pahentavat oiretta, niitä kannattaa välttää. Usein nämä ruoat ovat rasvaisia, sillä rasvainen ruoka löystyttää ruokatorven alasulkijaa.

Tupakka ja alkoholi pahentavat närästystä. Ne kuormittavat ruokatorven limakalvoa ja löystyttävät alasulkijaa.

5. Millaisilla kotikonsteilla oloa voi helpottaa?

Mahahapon paikka on mahalaukussa. Refluksitaudissa sitä on väärässä paikassa eli ruokatorven limakalvolla, jossa se polttelee. Maito ja vesi helpottavat poltetta, sillä ne neutralisoivat mahahappoa.

Jotta mahahappo ei pääsisi valumaan ruokatorveen, makuuasentoa kannattaa välttää heti ruokailun jälkeen. Nukkumaan mennessä voi nostaa sängyn pääpuolta ylemmäksi tyynyjen tai sängynjalkojen alle laitettujen kirjojen avulla.

Jos apteekki on suljettu, ruokakaupasta voi hakea esimerkiksi mahahappoja neutralisoivaa hedelmäsuolavalmistetta.

6. Kuinka apteekki voi auttaa?

Apteekissa myydään ilman reseptiä närästyslääkkeitä. Ne ovat pitkälti samoja valmisteita, joita lääkäri määrää närästykseen. Nestemäiset antasidit sitovat ja neutraloivat mahahappoja nopeasti, mutta niiden teho ei riitä kovin pitkään. Protonipumpun estäjät vähentävät mahahapon eritystä, ja niiden vaikutusaika on antasidejä pidempi. Niiden vaikutusta ei kuitenkaan tunne yhtä nopeasti kuin antasidien.

Koska osalla närästyslääkkeistä on haittoja muiden lääkkeiden kanssa, apteekissa tulee aina kertoa muista käytössä olevista lääkkeistä.

7. Miten närästyslääkkeitä käytetään oikein?

Satunnaista närästystä voi lievittää apteekin itsehoitolääkkeellä. Mutta mikäli se vaivaa säännöllisesti, kannattaa mennä lääkäriin. Lääkäri neuvoo juuri kyseiselle potilaalle sopivimman lääkkeen.

Osa närästyslääkkeistä otetaan noin tunnin kuluttua ruokailusta, osa kerran päivässä aamulla. Närästyslääkkeiden aiheuttama mahahapon aleneminen voi vaikuttaa joidenkin ravinto- ja lääkeaineiden imeytymiseen. Oikea annostelu kannattaa kysyä apteekista ja varmistaa vielä pakkauksesta.

8. Voiko närästyslääkettä käyttää ennaltaehkäisevästi?

Jos tietää, että närästys seuraa aina tiettyjä illanviettoja tai juhlapyhiä, lääkettä kannattaa käyttää ennakoivasti.

Lääkärin ohjeen mukaan otettua närästyslääkettä voi ja on hyvä käyttää säännöllisesti. Jos lääkettä ottaa vain pahimpaan kipuun, mahahappo huljuu ruokatorvessa ja voi aiheuttaa ja ylläpitää siellä tulehdusta. Vuosien kuluessa jatkuva tulehdus voi edeltää solumuutoksien kehittymistä ja jopa ruokatorven syöpää. Pieni annos närästyslääkettä pitää huolen, että limakalvo säilyy terveenä.

Närästyslääkkeillä on haittansa, sillä osa niistä saattaa haitata esimerkiksi C-vitamiinin, raudan ja kalsiumin imeytymistä. Kun mahalaukku tehdään lääkkeillä hapottomaksi, tiettyjen mikrobien kulku suolistoon helpottuu. Haitat ovat kuitenkin pieniä hyötyihin verrattuna.

9. Milloin närästyksen vuoksi pitää mennä lääkäriin?

Lääkäriä tarvitaan, jos närästykseen liittyy nielemisvaikeuksia, laihtumista, kuumetta tai oksentelua. Samoin, jos itsehoidossa myytävä lääke ei parissa viikossa tehoa tai oireet palaavat lääkkeen lopettamisen jälkeen pian takaisin. Jatkuva närästys voi hoitamattomana aiheuttaa ruokatorven limakalvolle tulehduksen ja haavaumia sekä kaventaa ruokatorvea.

Jos närästys on yli 50-vuotiaalla uusi oire, niin silloin pitäisi mennä tutkimuksiin. Närästyksen syy voi joskus harvoin olla esimerkiksi mahahaava tai kasvain.

10. Millaisiin tutkimuksiin närästyspotilas saa varautua?

Jos potilas on yli 50-vuotias ja närästys on hänellä uusi vaiva, nykysuositusten mukaan hänelle tulisi tehdä gastroskopia eli mahan tähystys. Tähystystä ei tarvita, vaikka potilas olisi iäkkäämpi, mikäli närästys on kiusannut häntä satunnaisena ja samanlaisena aiemminkin.

Gastroskopiassa lääkäri ohjaa taipuisan, letkumaisen tähystimen potilaan suun kautta ruokatorveen, siitä mahalaukkuun ja pohjukaissuoleen saakka. Tutkimus on ohi kymmenessä minuutissa. Tarvittaessa potilaalle voidaan antaa rauhoittava lääkitys.

Asiantuntijana Jari Koskenpato, LT, gastroenterologian erikoislääkäri, HYKS ja Lääkärikeskus Aava.

X