Vitamiineja purkista

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ravintolisien käyttö voi olla tarpeen vähentyneen ruokahalun vuoksi. © Colourbox
Joskus pelkkä ruoka ei riitä, vaan on syytä nielaista päivittäinen vitamiinivalmiste. Kuka todellisuudessa 
tarvitsee lisäravinteita ja kuka ei?

1. Kuka tarvitsee ravintolisiä?

Ravintolisän käyttö on perusteltua uhkaavan tai todetun puutoksen korjaamiseen. Yleisimmin suomalaisilla on puutoksia D-vitamiinin lisäksi raudasta, erityisesti naisilla, sekä folaatista. Raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville foolihappovalmisteen käyttö on perusteltua, jos sen saanti ruoasta on vähäistä.

Myös silloin, kun ruokavalio on jostakin syystä yksipuolinen tai niukka, ravintolisien käyttö voi olla järkevää. Vaikkapa allergiat, laihdutus tai tiukka erikoisruokavalio voivat altistaa puutoksille. Ikääntyneillä ravintolisien käyttö voi olla tarpeen vähentyneen ruokahalun ja sen vuoksi vähentyneen
ravintoaineiden saannin vuoksi. D-vitamiinilisää suositellaan tällä hetkellä alle 18-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille ympäri vuoden.

2. Miksi juuri D-vitamiinia?

D-vitamiinin pääasiallinen lähde on auringon UVB-säteily. Koska Suomessa UVB-säteily on riittävän voimakasta ihon D-vitamiinimuodostuksen käynnistämiseksi vain kesäkuukausina, muina aikoina vuodesta vitamiini on saatava ruuasta.

Luonnostaan D-vitamiinia esiintyy pääasiassa kalassa ja joissain metsäsienissä. Jos ei syö säännöllisesti kalaa tai käytä D-vitamiinilla täydennettyjä maitotuotteita tai margariineja, vitamiinin saanti jää hyvin vähäiseksi. Vaikka D-vitamiinin keskimääräinen saanti väestössä on viime vuosina parantunut, D-vitamiinilisää kuitenkin suositellaan isolle osalle väestöä.

Erityisen tärkeää se on vanhuksille, joilla ihon D-vitamiinin tuotanto on merkittävästi heikentynyt. Varsinkin, jos vanhus syö hyvin vähän, vitamiinin saanti ruuasta on niukkaa. 18–60-vuotiaille D-vitamiinilisää suositellaan talviaikaan, jos saanti ruuasta on vähäistä.

3. Voiko pillerin ottaa varmuuden vuoksi?

Monivitamiinivalmisteen käytöstä tuskin on haittaa, jos valmisteen vitamiinipitoisuudet eivät ole moninkertaisia suosituksiin nähden. Toinen usein käytetty valmiste ovat kalaöljykapselit. Vaikka niiden hyödyistä ei ole saatu kovin vakuuttavaa näyttöä tutkimuksissa, niiden käytöstä ei liene haittaakaan. Verenohennuslääkkeiden käyttäjien tulee kuitenkin keskustella lääkärin kanssa ennen niiden käytön aloitusta, sillä varsinkin suurilla määrillä saattaa olla lievä veren hyytymistä ehkäisevä vaikutus.

4. Imeytyvätkö kaikki ravinteet kehoon?

Eivät. Ravintoaineiden imeytymiseen elimistössä vaikuttavat useat eri tekijät, kuten elimistön terveydentila, ruokavalion suojaravintoaineiden määrä ja henkilön ikä. Suoliston sairaudet, kuten keliakia, voivat huonontaa imeytymistä. Myös lääkityksellä voi olla vaikutusta. Esimerkiksi osa rasvan tai kolesterolin imeytymistä vähentävistä lääkkeistä voi vähentää rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä.

Elimistö säätelee ravintoaineiden saantia myös itse. Jos ravinnosta saadaan hyvin vähän esimerkiksi kalsiumia, elimistö yleensä käyttää sen tarkemmin hyödyksi ja jos kalsiumia on yllin kyllin saatavilla, imeytyminen voi heikentyä. Myös ikä vaikuttaa merkittävästi: kasvuiässä monien ravintoaineiden imeytyminen on lisääntyneen tarpeen vuoksi tehostunut ja heikkenee iän myötä.

5. Auttaako ravintolisä, jos imeytyminen on heikkoa?

Jos imeytyminen on merkittävästi heikentynyt vaikka keliakiaan liittyvän laaja-alaisen suolistonukan tuhoutumisen vuoksi, ravintolisä ei välttämättä ratkaisevasti paranna tilannetta, vaan imeytyminen on silti huonoa. Suuremman tarjonnan vuoksi elimistöön kuitenkin imeytyy todennäköisesti suurempi määrä suojaravintoaineita kuin kokonaan ilman valmistetta. Ravintolisä voi siis hiukan auttaa, mutta kaikkein tärkeintä olisi poistaa ruokavaliosta gluteenipitoiset tuotteet ja saada suolisto kuntoon. Tärkeintä on hoitaa aina ensisijaisesti syytä, ei seurausta.

6. Voiko ravintolisän tehoon vaikuttaa?

Sillä, otetaanko valmiste tyhjään mahaan vai ruoan yhteydessä, on joissakin tapauksissa merkitystä.

Rautavalmiste olisi hyvä nauttia C-vitamiinin tai sitä sisältävän ruuan kanssa, sillä C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. Kalsium voi heikentää raudan imeytymistä, joten nämä ravintolisät olisi hyvä ottaa erikseen. Rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät ravinnon rasvojen kanssa, mutta tarvittava rasvan määrä on hyvin pieni, joten imeytymisen tehostamiseksi ei tarvitse erikseen lisätä rasvan syömistä. Myös vesiliukoiset vitamiinit imeytyvät hyvin ilman ylimääräistä veden juomista.

7. Ottaisinko pillerin illalla vai aamulla?

Vuorokaudenajalla ei pitäisi olla merkitystä ravintolisien imeytymiseen. Enemmän siihen vaikuttaa elimistön vitamiinitilanne. Vitamiinit otetaan käyttöön, jos niille on tarvetta. Ylimäärä vesiliukoisista C-ja B-ryhmän vitamiineista poistuu virtsan mukana, kun taas rasvaliukoiset vitamiinit eli A-, E-, D- ja K-vitamiinit varastoidaan.

8. Miten ruuan ravinteista saisi kaiken irti?

Eri ruoka-aineyhdistelmät saattavat jonkin verran vaikuttaa ravinteiden imeytymiseen. Esimerkiksi C-vitamiinipitoinen appelsiinimehu voi parantaa raudan saantia ateriasta, mutta toisaalta myös ruuan sisältämät muut yhdisteet voivat vaikuttaa.

Olisi ylipäätään aika haastavaa alkaa puntaroida, mitä minkäkin kanssa pitäisi syödä, jotta joidenkin yksittäisten ravintoaineiden imeytyminen ateriasta olisi optimaalista. Monipuolinen, terveellinen ruokavalio onneksi yleensä huolehtii ravintoaineiden riittävästä saannista, eikä sitä tarvitse erikseen murehtia.

9. Tuhoutuvatko  vitamiinit ruokaa kypsennettäessä?

Yleensä mikä tahansa ruuan käsittely tai kypsentäminen pienentää vesiliukoisten vitamiinien määrää. Ne voivat haihtua, hapettua tai liueta keitinveteen. Siksi kasviksia ja hedelmiä kannattaa syödä päivittäin tuoreina.

Rasvaliukoisiin vitamiineihin kypsentäminen ei juuri vaikuta. Jotkut ravintoaineet, esimerkiksi tomaatista löytyvä lykopeeni, imeytyvät tehokkaammin käsittelyn seurauksena, joten lykopeeniä saa enemmän tomaattipyreistä, ketsupista ja tomaattisäilykkeistä kuin raa’asta tomaatista.

10. Entä, jos vitamiinia saa liikaa?

Liiat vesiliukoiset vitamiinit erittyvät virtsan mukana pois, mutta rasvaliukoiset kertyvät elimistöön. Jälkimmäisistä E-vitamiini ei suurinakaan annoksina aiheuta yleensä ongelmia, ja myös D-vitamiini näyttäisi olevan melko turvallinen. Isoja D-vitamiiniannoksia ei kuitenkaan suositella, koska tutkimusnäyttö pitkäaikaisen runsaan saannin turvallisuudesta puuttuu. A-vitamiini voi aiheuttaa suurina määrinä ja erityisesti pitkään nautittuna maksavaurioita. Lähinnä huoli koskee kuitenkin A-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä.

Asiantuntijoina Jyrki VIrtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti ja Jaakko Mursu, ravitsemustutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.

X