Voiko A-hepatiitin saada Suomessa?

1. Millainen sairaus A-hepatiitti on?

A-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitteja aiheuttavia viruksia tunnetaan kaik-kiaan viisi: A-, B-, C-, D- ja E-virukset. Näistä A- ja E-hepatiitti tarttuvat ruoan tai juoman välityksellä. Muut tarttuvat veren ja eritteiden välityksellä, esimerkiksi suojaamattomassa seksikontaktissa, huumeruiskujen välityksellä tai synnytyksessä äidistä lapseen.

Aikuisella A-hepatiitti kestää tavallisesti kolmisen viikkoa, mutta lopullinen toipuminen voi viedä pidempäänkin – jälkiväsymys voi kestää kuukausia. Tauti voi olla muita vai-keampi iäkkäillä ja vastustuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä. Kuoleman se aiheuttaa äärimmäisen harvoin.

2. Miksi sairautta kutsuttiin aiemmin keltataudiksi?

A-hepatiittia on sanottu keltataudiksi, koska osalla sairastuneista taudinkuvaan kuuluu ohimenevä ihon ja silmien kovakalvojen keltaisuus. Syy keltaisuuteen on veren punasolujen hajoamistuotteessa, bilirubiinissa, jota tulehtunut maksa ei pysty käsittelemään.

3. Miten ja missä A-hepatiitti tavallisesti tarttuu?

A-hepatiittia aiheuttava virus leviää ulosteen saastuttamien elintarvikkeiden välityksellä olosuhteissa, joissa hygienian taso ei aina ole paras mahdollinen. Sen tavallisimpia lähteitä ovat saastunut juomavesi, siitä valmistetut jääpalat ja sillä pestyt ruoka-aineet. Äyriäisissä, kuten simpukoissa ja ostereissa, voi olla suuria määriä virusta, jos niiden viljelmät sijaitsevat lähellä viemärivesien poistoputkia. Virus lisääntyy maksassa, josta se joutuu sapen mukana ulosteisiin. Siten se voi tarttua myös WC-tiloista ja lähikontaktissa henkilöstä toiseen. Puutteellinen käsihygienia lisää tartunnan mahdollisuutta.

Tartuntariski on luokiteltu keskisuureksi Venäjällä, Turkissa ja Baltian sekä Itä-Euroopan maissa. Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa se on suuri.

4. Milloin itsellä voi epäillä A-hepatiittia?

A-hepatiitin ensimmäisiä oireita ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Sairastuneella voi olla kuumetta ja vatsakipua. Alkuvaiheessa sairastunut voi uskoa potevansa tavallista vatsatautia. Noin viikon kuluttua ensioireista iho ja silmien kovakalvot usein kellastuvat. Samoihin aikoihin sairastuneen uloste muuttuu harmaaksi ja virtsa tummaksi. Usein potilas laihtuu ja on kovin väsynyt.

A-hepatiitti puhkeaa tartuntaa seuraavien kahden–kuuden viikon aikana. Tautia kannattaa epäillä, jos oireita edeltää matka maihin, joissa A-hepatiitti on tavallinen. A-hepatiitin selvittelyyn voi mennä pari päivää. Tauti paljastuu verikokeesta tehdyllä vasta-ainetutkimuksella.

5. Voiko A-hepatiittia sairastaa tietämättään?

Alle viisivuotiailla lapsilla oireet voivat olla lieviä tai puuttua kokonaan, joten heillä sitä ei aina osata epäillä. Aikuiset hakeutuvat hoitoon, sillä sen verran vetämättömän olon sairaus saa aikaan. A-hepatiitin voi sairastaa vain kerran elämässä.

6. Onko tartunta mahdollista saada Suomessa?

Meillä A-hepatiitti oli yleinen tartuntatauti vielä 1950-luvulla, mutta elintarvike-, vesi- ja käsihygienian parannuttua kotoperäiset tartunnat ovat olleet erittäin harvinaisia. Parin viime vuosikymmenen aikana Suomessa on todettu muutamia elintarvikkeista peräisin olevia A-hepatiitteja. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien ja heidän lähipiirinsä keskuudessa pääkaupunkiseudulla oli pari A-hepatiittiepidemiaa 2000-luvun alussa, jonka vuoksi tälle riskiryhmälle aloitettiin vuoden 2005 alusta A-hepatiittirokotuskampanja.

Suomessa sairastetut A-hepatiitit ovat sittemmin liittyneet matkailuun. Vuosittain tapauksia on ollut toistakymmentä. Helmikuussa meillä rekisteröitiin ensimmäiset A-hepatiitit, joiden tartunnan lähteeksi epäillään kuumentamattomina nautittuja, ulkomaista alkuperää olevia pakastemarjoja. THL ja Evira selvittävät asiaa. Epäillään, että virukset ovat päässeet marjoihin saastuneen kasteluveden mukana. Syy tartuntaan voi olla myös poimijoiden huonossa käsihygieniassa.

7. Millä tapaa pakastemarjat pitäisi käsitellä tartunnan välttämiseksi?

Pakastaminen säilyttää virukset hengissä ja tartuntakykyisinä, mutta kuumentaminen tappaa ne. Ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat tulee joko keittää kahden minuutin ajan tai ainakin kuumentaa 90 asteessa vähintään viisi minuuttia. Pakastemarjaostoksilla kannattaa olla tarkkana ja lukea pakkausteksti huolella: Suomessa pakattu marja ei välttämättä ole kotimainen.

8. Kuinka A-hepatiittia hoidetaan?

A-hepatiittiin ei ole lääkehoitoa, vaan maksatulehdus paranee itsestään ajan kanssa. Tärkein hoito on lepo: ensimmäiset viikot sairastunut viettää yleensä kotona petipotilaana. Pahoinvointia voidaan helpottaa ja kuumetta alentaa lääkkeillä.

Maksalla on kyky parantaa itse itsensä, kun aikaa kuluu. Jotta se pystyisi siihen, se tarvitsee rakennusaineekseen ravitsevan ruokavalion. Toipilaan kannattaa karsia ruokavaliostaan alkoholi ja rasvaiset ruoat, sillä ne rasittavat kovilla olevaa maksaa.

9. Vaurioittaako sairaus maksaa pysyvästi?

Vaikka A-hepatiitti ikävä sairaus onkin, se ei aiheuta pysyviä maksavaurioita eikä siihen sairastunut jää koskaan taudin kantajaksi. Sairauden aiheuttajavirus häviää elimistöstä itsestään.

10. Pystyykö A-hepatiitilta suojautumaan?

A-hepatiittirokote suojaa hyvin taudilta ja se kannattaa ottaa aina, kun matkustaa riskialueille. Rokote on kaksiosainen: ensimmäinen rokoteannos tulisi ottaa kaksi viikkoa ennen matkaa ja tehoste puolen vuoden–vuoden kuluttua. Kahden rokoteannoksen suoja kestää vähintään 20 vuotta, mahdollisesti pidempään. A-hepatiittirokote on maksullinen ja sen saa lääkärin reseptillä. Rokote suojaa vain A-hepatiiteilta, ei muilta huonoon hygieniaan liittyviltä sairauksilta. Matkalla kannattaa kiinnittää huo-miota ruokien, juomien ja käsien puhtauteen.

A-hepatiittiin sairastuneen henkilön kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt suojataan A-hepatiitti rokotteella tai immunoglobuliini-pistoksella.

Asiantuntijana Kirsi Valve, infektiolääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala.

Seura 18/2013