Voiko keliakian selvittää itse?
1. Milloin kannattaa epäillä keliakiaa?
Taudin oireet voivat vaihdella paljonkin, mutta tyypillisesti vatsa oireilee. Ummetus, ripuli, turvotus ja ilmavaivat ovat tyypillisiä oireita, ja ne voivat olla voimakkaita tai hyvinkin lieviä. Pysyvien hampaiden kiillevauriot, niveloireet, laihtuminen ja selittämätön anemia voivat kieliä keliakiasta, samoin lapsilla pituuskasvun pysähtyminen.
Ihokeliakia on yksi keliakian ilmenemismuoto. Sen oireita ovat kutiseva polvien, kyynärpäiden ja pakaroiden ihottuma. Keliakia on tavallista yleisempi myös esimerkiksi diabeetikoilla ja kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa sairastavilla.
Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, iäkkäänäkin.
2. Voiko keliakian diagnosoida itse?
Alkuun pääsee apteekissa myytävän keliakiatestin avulla, joka on helppo, nopea ja luotettava. Testi selvittää transglutaminaasi-vasta-aineiden olemassaolon veressä. Positiivinen testitulos viittaa vahvasti keliakiaan ja on aina syy lääkärikäyntiin.
Keliakiatesti ei vielä riitä diagnoosin tekoon, vaan siihen tarvitaan ohutsuolesta mahan tähystyksessä otettu koepala.
3. Kuinka koepala otetaan?
Koepala otetaan mahan tähystyksen yhteydessä. Mahan tähystys eli gastroskopia tehdään ohuella, taipuisalla letkulla. Lääkäri ohjaa tähystimen tutkittavan suun kautta ohutsuoleen, josta otetaan koepalat. Tutkimus kestää noin 15 minuuttia. Se ei aiheuta kipua, mutta voi tuntua epämiellyttävältä. Tarvittaessa tutkittavalle voidaan antaa rauhoittava lääkitys. Lapsille tähystys tehdään nukutuksessa.
4. Miten keliakiaa hoidetaan?
Sitä hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla, jonka seurauksena oireet helpottavat. Gluteeni on vehnän, rukiin ja ohran sisältämä proteiini, joka aiheuttaa keliakiaa sairastavan ohutsuolen limakalvolle tulehduksen.
Suolen limakalvo vaurioituu ja saa aikaan ravintoaineiden imeytymishäiriön. Ruokavaliohoito on ehdoton ja elinikäinen. Koska gluteeniton ruokavalio tulee tavallista sekaruokavaliota kalliimmaksi, siihen voi saada Kelalta tukea. Lapsille myönnetään vammaistuki 16 ikävuoteen asti ja aikuisille ruokavaliokorvaus. Korvaukset myönnetään vain, jos keliakiadiagnoosi perustuu ohutsuolen koepalojen löydökseen.
Gluteeniton kaura eli niin sanottu puhdaskaura sopii useimmille keliaakikoille. Maissi, tattari, hirssi ja kvinoa eivät sisällä gluteenia. Keliaakikko saa lukea tuoteselosteet tarkasti, sillä gluteenia löytyy monista, yllättävistäkin elintarvikkeista, kuten maustesekoituksista ja jäätelöistä. Alussa keliaakikosta voi tuntua, että ruokavalio sisältää pelkkiä karsittavia aineita. Kun siihen tutustuu tarkemmin, huomaa, että vaihtoehtoja riittää.
Gluteenitonta ruokavaliota ei tule aloittaa ilman varmaa diagnoosia.
5. Miksi gluteenitonta ruokavaliota ei kannata noudattaa omin päin?
Gluteeniton ruokavalio korjaa ohutsuolen limakalvovaurion. Tällöin ennen tähystystutkimusta aloitettu gluteeniton ruokavalio voi saada aikaan sen, että mahdollinen suolivaurio korjaantuu, eikä tautia voida diagnosoida.
Hoitamaton keliakia aiheuttaa muun muassa osteoporoosia, pysyvien hampaiden kiillevaurioita, nivelvaivoja ja lapsettomuutta – ja harvemmin esimerkiksi neurologisia ongelmia, kuten ataksiaa. Ataksia on tahdonalaisten liikkeiden koordinaation häiriö, joka voi ilmetä esimerkiksi tasapainovaikeuksina.
Jotta ruokavalio on riittävän monipuolinen ja keliaakikko saa siitä tarvitsemansa ravintoaineet ja kuidun, hän tarvitsee ravitsemusterapeutilta ruokavalio-ohjausta.
6. Entä, jos keliaakikko syö vahingossa gluteenia?
Osa keliaakikoista saa gluteenista hyvin voimakkaita oireita, osa ei oireile. Vaikka oireettomuus saattaa houkuttaa käyttämään gluteenipitoisia tuotteita, keliaakikon tulee noudattaa tarkasti gluteenitonta ruokavaliota.
Jotkut ihmiset saavat oireita gluteenista ilman, että he sairastavat keliakiaa. Heille gluteenin satunnainen nauttiminen ei ole vaaraksi. Tätä gluteeniherkkyyttä ei voida selvittää millään testillä. Siihen voidaan päätyä, kun keliakia ja vilja-allergia on suljettu ensin pois tutkimuksilla. Mahdollisen gluteeniherkän ei pitäisi ryhtyä noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota ennen, kuin hän on keskustellut asiasta lääkärin kanssa.
7. Onko keliakiaan olemassa lääkkeitä?
Lääketutkimusta tehdään aktiivisesti: esimerkiksi Tampereen yliopistossa tutkitaan parhaillaan kahta eri lääkettä. Tavoitteena on saada markkinoille lääke, joka mahdollistaisi keliaakikolle ainakin satunnaisen gluteenin käytön. Lääke voisi toimia siten, että se pilkkoisi gluteenin pienemmiksi osasiksi tai estäisi sen imeytymisen suolistossa. Lääkekehitys vie kuitenkin aikaa, luultavasti ainakin vielä kymmenen vuotta.
8. Uskaltaako keliaakikko matkustaa ulkomaille?
Tietämys keliakiasta vaihtelee maailmalla suuresti. Matkanteko onnistuu varmasti, kun suunnittelee syömisiä etukäteen. Moni keliaakikko valitsee matkakohteessa huoneistohotellin, jossa voi valmistaa itse ateriansa.
Keliakialiiton nettisivuilla keliakia.fi on olemassa matkalle mukaan otettavaa tietoa keliakiasta eri kielille käännettynä. Gluteenittomat näkkileivät ja keksit eivät paljoa paina matkalaukussa.
9. Pystyykö keliakiaa ehkäisemään?
Ei pysty. Keliakia puhkeaa perinnöllisesti alttiille henkilöille gluteenin vaikutuksesta. Taudin kaikkia syntymekanismeja ei kuitenkaan tunneta vielä yksityiskohtaisesti. Jos perheessä yhdellä on keliakia, muiden perheenjäsenten riski sairastua on yksi kymmenestä. Keliaakikon perheenjäsenten tuleekin hakeutua tutkimuksiin.
10. Mitä voin tarjota keliaakikkovieraalleni?
Ruokavieraaksi tulevalle keliaakikolle voi tarjota liki samaa ruokaa kuin kenelle tahansa, kuten vaikka salaatin ja sen rinnalle kalaa, kanaa tai pihvin. Pihvi pitää jättää leivittämättä eikä sen kyytipojaksi saa tehdä vehnäjauhoilla suurustettavaa kastiketta. Ellei halua leipoa itse, gluteenittomia leipomotuotteita saa kaupasta.
Ruoka-aineiden käsittelyssä ja niiden valmistukseen käytettävien astioiden valinnassa pitää olla tarkka. Keliaakikon pihviä ei paisteta samalla pannulla paneroidun pihvin kanssa, eikä leipää leikata leikkuulaudalla, jossa on murusia gluteenia sisältävästä leivästä. Keliaakikkovieraalle sopivien tarjottavien luettelo ja reseptejä löytyy Keliakialiiton sivuilta.
Asiantuntijana Marja-Leena Lähdeaho, dosentti, Tampereen yliopisto.
Seura 50/2014
