Voiko outo oireilu johtua ylikunnosta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© 123rf
Ylirasitustilan diagnosointi on vaikeaa, eivätkä lääkärit aina tunnista ylikunto-oireita, kertoo emeritusprofessori Jussi Huttunen.

Ylirasitus voi jäädä päälle

Totta. Huippu-urheilijoilta tuttua ylikuntoa tavataan myös ihan tavallisilla kuntoilijoilla. Se syntyy omaan kuntoon nähden liiallisesta rasituksesta, mikä on tavallista esimerkiksi sairastelun tai onnettomuuden jälkeen. Riskiryhmään kuuluvat myös ikäihmiset, jotka palaavat huonontuneella peruskunnolla vanhan urheilulajinsa pariin.

Ylikunto on monimutkainen kokonaisuus, jossa häiriöitä esiintyy niin sisäelinhermostossa kuin hormonien pitoisuuksissakin. Sairastuneen suorituskyky laskee. Hänen hikoilunsa lisääntyy, syke ja verenpaine kohoavat. Ruokahalun muutokset, unihäiriöt ja psyykkiset oireet ovat tavallisia. Ihmisellä on kaiken kaikkiaan surkea olo.

Ylikunto varmistetaan kokeilla

Tarua. Oikean diagnoosin tekeminen on haasteellista, sillä salavihkaista tilaa on vaikea tunnistaa. Ylikunnon oireisto muistuttaa monien muiden sairauksien oireita, eikä ole olemassa yksinkertaista testiä tai koetta, jolla sen voisi todentaa.

Taudinmääritys tehdään potilaan henkilöhistoriaan paneutumalla ja sulkemalla muita sairauksia pois. Pitkäaikaisesta lääkäri-potilassuhteesta, jossa lääkäri tuntee hoidettavansa, on tällöin hyötyä.

Ylikuntoon ei ole lääkettä

Totta. Ylikuntoa hoidetaan sen vakavuudesta riippuen lepoa lisäämällä tai täyslevolla. Taukoa kuntoilusta voi joutua pitämään kuukausia, joskus vuosia. Tiedetään, että kerran sairastettu ylikunto herkistää uudelle sairastumiselle. Liiallisen rasituksen välttäminen ja riittävien lepotaukojen pitäminen ehkäisevät sitä.

Lue myös:

Voiko ihminen liikkua liikaa?

9 x syö oikein liikut tehokkaammin

 

X