YK suosittelee syömään enemmän hyönteisiä – milloin toukka korvaa naudan suomalaisessa ruokapöydässä?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kenttäsirkoissa (Gryllus Bimaculatus) on runsaasti proteiinia. Sirkkojen kasvattaminen on ekologisempaa kuin lihan. © Jukka Pakarinen/Otavamedia
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kehottaa ihmisiä syömään enemmän hyönteisiä, sillä se saattaa pelastaa ihmiskunnan ja maapallon. Milloin toukka korvaa naudan Suomessa?

Muovisessa laatikossa rapisee.

Rutatun paperiarkin seassa kipittää kymmeniä sirkkoja, jotka kiipeävät laatikon seinämää pitkin. Toisessa purnukassa on nuorempia sirkkoja, ja isossa laatikossa vilisee jättijauhomatoja.

”Näissä on hyvä ravintoarvo. Sirkoissa on enemmän proteiinia ja madoissa enemmän rasvaa”, eläintenhoitaja-myyjä Heli Lantunen kertoo Faunattaressa, Helsingin Itäkeskuksessa.

Eläinkaupan sirkkoja ostetaan liskoille, sammakoille, hamstereille ja gerbiileille. Hyönteisissä on kuitenkin paljon hyviä ominaisuuksia ihmisravinnoksikin. Hyvien ravintoarvojen lisäksi niitä on kohtuullisen helppo kasvattaa kotona, jolloin hintakaan ei tulisi kovin kalliiksi.

Ei siis ihme, että hyönteiset ovat olleet jo tuhansien vuosien ajan arkista ravintoa monissa Aasian maissa. Siellä niitä friteerataan, maustetaan ja syödään myös elävinä.

Voisiko lama-Suomi seurata Aasian mallia? Löytyisikö hyönteisravinnosta pelastus myös liikakansoituksen, lihantuotannon päästöjen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin maailmanlaajuisiin ongelmiin?

Katkarapuakin inhottiin

Hyönteisten syöminen on Suomessa toistaiseksi pienen piirin harrastus. Säännöllisesti hyönteisiä syö kymmenisen ihmistä, kokeilijoita on huomattavasti enemmän.

Agronomi Tuula Lehtonen oli neljä vuotta sitten opiskelijavaihdossa Alankomaissa. Siellä hän sai mahdollisuuden maistaa gourmet-kokattuja hyönteisiä. Siitä alkoi kokkailusta kiinnostuneen naisen ötökkäruokainnostus.

Palattuaan kotiin Lehtonen halusi esitellä hyönteisruuan mahdollisuuksia suomalaisille. Yhdessä muutaman opiskelukaverinsa kanssa hän pyöritti ravintolapäivänä Ravintola Ötökkää, joka tarjoili eksotiikannälkäisille sirkoista ja jauhomadoista kokattuja herkkuja yhden päivän ajan.

”Emme halua käännyttää ihmisiä hyönteissyöjiksi, vaan tiedottaa vaihtoehtoisesta proteiininlähteestä. Vaikka hyönteisten syöminen on vielä pienen porukan juttu, keskustelu siitä on herännyt täälläkin. Ajatus lähtee liikkeelle pikkuhiljaa”, Lehtonen sanoo lounasravintolan pöydässä.

Niin, se ajatus. Mielikuvat suussa muljuvista madoista ja hampaidenväleihin juuttuvista sirkankoivista herättävät monissa ällötystä ruokahalun sijaan.

Lehtonen keskeyttää mielikuvakavalkadin osoittamalla lautasellaan olevia katkarapuja.

”Tiesitkö, että meren pohjaliejussa oleilevia katkarapuja ei aikoinaan arvostettu ruokana? Mutta näin niitä nykyään syödään.”

Uteliaisuus voitti puolelleen myös Ravintola Ötökän asiakkaat: sirkka- ja matomenu teki hyvin kauppansa.

Maapallon pelastajat

Hyönteisruuan suosio ravintolapäivänä ilahduttaa Lehtosta myös ekologisista syistä.

Agronomi kertoo, että yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan kymmenen kiloa rehua. Sirkkoja saataisiin tuotettua vastaavalla rehumäärällä yhdeksän kiloa.

”Myös sirkkojen tuotantokustannukset ja kasvunopeus ovat monin verroin tehokkaammat kuin nautakarjalla.”

Lihan korvaaminen hyönteisravinnolla säästäisi siis maapallon kapasiteettia merkittävästi aikana, jolloin planeetan ihmisväestö lisääntyy räjähdysmäisesti.

Tähän on tarttunut myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Järjestön viimevuotisen raportin mukaan hyönteistuotanto muun muassa parantaisi ruoan saatavuutta eri puolilla maailmaa. Sen mielestä hyönteisravinnon tuotantoon ja tuotekehittelyyn pitäisi panostaa enemmän rahaa.

Myös Suomen Elintarvikevirasto myöntää internetsivuillaan, että ”hyönteisissä on potentiaalia uudeksi elintarvikkeiden raaka-aineeksi”.

Ensin täytyy kuitenkin varmistaa hyönteislajien turvallisuus. Se onkin pidempi prosessi.

Tulkinnoissa eroja

Ennen markkinoille pääsyä ihmisille tarkoitetun hyönteisravinnon tulee läpäistä turvallisuusarviointi ja saada myynnille ja markkinoinnille Euroopan komission lupa. Tämä on Euroopan komission suosittelema tulkintalinja, jota Suomi noudattaa yhdessä useimpien EU-maiden kanssa.

Turvallisuusarvioinnin puutteeseen kaatui myös Ravintola Ötökän taru. Kertakokeilun jälkeen elintarviketarkastajat kielsivät ravintolan avaamisen myöhempinä ravintolapäivinä.

”Teemme nykyään lähinnä tiedottamista. Ravintolamme sivut löytyvät edelleen Facebookista ja kerromme mielellämme kiinnostuneille niiden kautta hyönteisravinnosta. Käymme myös puhumassa aiheesta tilaisuuksissa”, Tuula Lehtonen kertoo.

EU-säädökset kieltävät toistaiseksi ihmisille tarkoitetun hyönteisravinnon kasvattamisen, maahantuonnin ja markkinoinnin.

”Lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että elintarvikkeet ovat kuluttajille turvallisia. Yhdenkään hyönteisen turvallisuutta ei toistaiseksi ole arvioitu uuselintarvikeasetuksen vaatimusten mukaisesti”, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Sanna Viljakainen kertoo.

Säädöksiä kuitenkin tulkitaan eri maissa eri tavoilla.

EU:ssa on myös poikkeusmaita, joissa ruokahyönteisiä tuotetaan myyntiin pienessä mittakaavassa. Näin tehdään esimerkiksi Belgiassa, Alankomaissa ja Britanniassa.

Oikotie ruokakauppoihin

Tiukoista nykysäädöksistä huolimatta EU:ssa pohditaan vakavasti, miten hyönteisiä voitaisiin käyttää proteiininlähteenä.

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolta EFSA:lta apua hyönteisruoan turvallisuuden selvittämisessä.

”Esiin ovat nousseet muun muassa tuotannon hygieeninen laatu, allergiapotentiaali, liiallisen kitiinin saannin haitat ja hyönteisten sisältämät myrkylliset aineet”, Eviran Sanna Viljakainen sanoo.

Pohdittavaa riittää myös pykälissä, joiden nojalla hyönteisruoka voi tulla EU-maiden ruokapöytiin helpotetulla hyväksymismenettelyllä.

”Mikäli jonkin hyönteislajin todetaan olleen turvallisessa elintarvikekäytössä EU:n alueella ennen vuotta 1997, sitä ei tulkita uuselintarvikkeeksi. Tällainen ruoka-aine voi tulla eurooppalaisten myös suomalaisen ruokapöytiin piankin”, Viljakainen selittää.

EU:ssa ollaan parhaillaan myös uudistamassa uuselintarvikeasetusta. Tuoreimmassa luonnosehdotuksessa EU-alueen ulkopuolella perinteisesti elintarvikkeina käytetyt elintarvikkeet, myös hyönteiset, hyväksyttäisiin ihmisravinnoksi myös EU:n alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että helpotettua hyväksymismenettelyä voitaisiin soveltaa Aasiassa pitkään syötyihin hyönteisiin.

Mikäli uudistustyö etenee odotetusti, päivitetty uuselintarvikeasetus voi tulla voimaan jo tämän vuoden loppupuolella. Vaikka niin tapahtuisi, hyönteisruoan matka byrokratian rattaista suomalaisten lähikauppojen hyllyille kestäisi vielä vuosia.

Mausta makusi mukaan

Vaikka laki voi kieltää hyönteisten myymisen ja markkinoimisen ihmisravinnoksi, se ei voi estää yksittäistä ihmistä syömästä mitä haluaa.

Tähän on törmätty myös Eläinkauppa Faunattaressa.

”Minulla oli toisessa kaupassamme kerran asiakkaina kaksi nuorta miestä, jotka myönsivät ostamiensa toukkien tulevan ihmisten ruoaksi. Kerroin heille, etten suosittele hyönteisten syömistä. Tällaisessakaan tapauksessa emme kuitenkaan voi olla myymättä hyönteisiä, emmehän voi olla myymättä ihmiselle koiranruokaakaan. Emme me voi holhota asiakkaitamme,” Faunattaren kauppias Peppi Mattila sanoo.

Suurin osa hyönteisiä ihmisten ruoaksi ostavista eläinkaupan asiakkaista tekee sen piloillaan. Faunattaresta hyönteisiä ovat ostaneet esimerkiksi polttariseurueet ja televisiotuotantoyhtiöt.

Tuula Lehtonen uskoo kuitenkin vakaasti, ettei hyönteisruoka ole kauaa pienen piirin harrastus, saati vitsi.

”On vaikea sanoa, koska hyönteiset tulevat olemaan ihmisten pääasiallinen proteiininlähde, mutta uskon, että sekin aika tulee, ja vielä kohtuullisen pian.”

Suureellinen ennuste tuo mieleen yksinkertaisen kysymyksen: miltä hyönteiset oikein maistuvat?

”Ei oikeastaan miltään. Niissä on se hyvä puoli, että hyönteisiä voi maustaa eri makuisiksi.”

Lue lisää: Mitä tänään syötäisiin – nachoja jauhomadoilla?

X