Yksinäisyys vaikuttaa aivoihin ja altistaa sairauksille - miten yksinäisyyttä voisi ehkäistä?

Yksinäisyydestä kärsii ainakin ajoittain noin joka kolmas seniori.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Noin 300 000–400 000 suomalaista ikääntynyttä kokee yksinäisyyden ainakin joskus ongelmana.

Yksinäisyydestä kärsii ainakin ajoittain noin joka kolmas seniori.
Teksti: Hanna Vilo

1. Miksi ihmisillä on tarve hakeutua toistensa seuraan?

Ihminen on sosiaalinen eläin, ja perinteisesti ihminen on aina elänyt yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kun ihminen vielä eli tiiviisti osana luontoa, hän yleensä koki olonsa turvalliseksi lauman keskellä ollessaan. Silloin hän oli turvattu monelta eri suunnalta.

Lauman reunalla oloon taas liittyi erilaisia ulkopuolelta tulevia uhkia, kuten jonkin petoeläimen hyökkäys ja raadelluksi tai syödyksi tuleminen. Eläintutkimuksista tiedetään, että lauman reunalla elävillä eläimillä stressihormonitasot lisääntyvät, koska niiden elämä on turvattomampaa.

Ihmisellä jatkuva stressi taas altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille. Vaikka elämme nykyään modernissa yhteiskunnassa, samat biologiset vaistot ohjaavat edelleen käyttäytymistämme. Suurin osa meistä kaipaa edelleen laumaa ympärilleen pysyäkseen tyytyväisenä ja terveenä.

2. Kokevatko kaikki yksin olemisen kielteisenä?

Eivät toki. Läheskään kaikki eivät kärsi yksinolosta, vaan moni ainakin ajoittain nauttii siitä ja kokee sen lataavan akkuja.

Suurin osa ihmisistä tarvitsee kuitenkin jonkin verran sosiaalisia kontakteja. Yksinolon kokeminen kielteisenä riippuu siis ihmisestä.

3. Minkälaiset fyysiset asiat aiheuttavat yksinäisyyttä?

Ikääntymiseen liittyy usein erilaisia sairauksia, jotka hankaloittavat liikkumista. Jos kärsii huimauksesta tai heikosta tasapainosta, jalat eivät enää toimi kunnolla tai joutuu liikkumaan rollaattorin kanssa, joukkoliikennevälineitä voi olla haasteellista käyttää. Silloin on vaikea hakeutua muiden seuraan. Siksi liikkumista hankaloittavat asiat aiheuttavat usein yksinäisyyttä.

4. Minkälaiset henkiset asiat aiheuttavat yksinäisyyttä?

Mielenterveysongelmista masennus ja ahdistus aiheuttavat usein sen, että ihminen alkaa vetäytyä muiden seurasta. Asiat, jotka ennen kiinnostivat, eivät enää innosta. Ystävyyssuhteet, jotka ennen tuntuivat palkitsevilta, saattavat lakata kiinnostamasta.

Myös alkava muistisairaus saattaa aiheuttaa vetäytymistä. Yleensä muistisairauden ensimmäiset oireet tulevat jo vuosia ennen diagnoosin tekemistä. Muistisairaus alkaa yleensä aivojen vajaatoimintana, jolloin pienikin asia saattaa suistaa sekavaksi tai masentuneeksi, ihminen saattaa eksyä helposti tai unohdella tavallisiakin asioita. Silloin myös sosiaalinen elämä muuttuu usein haasteelliseksi.

Tiedetään myös, että temperamentiltaan pessimistiset ihmiset kärsivät muita useammin yksinäisyydestä. Jos elämän aikana on kokenut paljon kielteisiä asioita tai suuria menetyksiä, ihminen alkaa helposti välttää muiden seuraa.

5. Keillä yksinäisyyttä esiintyy erityisesti?

Hyvin suuri osa yksinäisyydestä kärsivistä on ikääntyneitä naisia. Naiset elävät miehiä pitempään, ja siksi myös naisleskiä on enemmän. Erityisesti yksinäisyys tuntuu vaivaavan maaseudulla, jossa välimatkat ovat pitkiä. Kaupunkiin tai kylälle menoon tarvitaan auto. Jos esimerkiksi naisen aviomies on aina toiminut kuskina, leskeksi jäätyään naisen on vaikea päästä kulkemaan pitkiä matkoja. Kaupungeissa liikkuminen julkisilla liikennevälineillä on helpompaa.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että heikosti koulutetut ja huonotuloiset kokevat muita useammin yksinäisyyttä.

6. Minkälaisia seurauksia yksinäisyydellä on terveyteen?

Yksinäisyyden vaikutus terveyteen on monitahoinen asia. Toisaalta yksinäisyys aiheuttaa terveysongelmia, toisaalta terveysongelmat aiheuttavat yksinäisyyttä. Asiaa on vaikea tutkia, koska ei tiedetä tarkalleen, mikä on syy ja mikä seuraus.

Tiedetään kuitenkin, että ihminen tarvitsee erilaisia sosiaalisia virikkeitä, jotta hänen kognitiiviset toimintonsa pysyvät kunnossa. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan aivojen monia tietojenkäsittelytoimintoja, kuten muistia.

Toisten seurassa oleminen ja ajatusten vaihtaminen huoltavat aivoja. Jos näitä virikkeitä ei saa ja yksinäisyys painaa mieltä, stressihormonit lisääntyvät, vastuskyky heikkenee ja alttius fyysisille sairauksille kasvaa.

7. Miten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä?

Tutkimusten mukaan yksinäisyyttä voidaan vähentää tehokkaasti eri keinoilla.

Vanhustyön keskusliitto järjestää eri kunnissa ystäväpiiritoimintaa. Koulutettujen ohjaajien vetämissä ryhmissä ikääntyneet voivat osallistua muun muassa taide-, keskustelu- ja kirjoittamisryhmiin, joissa he voivat samalla vaihtaa ajatuksia. Senioritanssit ovat erinomainen tapa saada liikuntaa ja ystäviä. Sosiaalialan järjestö Helsinki Missio tekee työtä vanhusten yksinäisyyden lievittämiseksi järjestämällä ystävätoimintaa. On myös havaittu, että lemmikkieläin vähentää yksinäisyyden kokemuksia. Lemmikkiterapiaa voitaisiin varmasti kehittää vielä lisää. Esimerkiksi koiraterapian on havaittu tuovan yksinäisille paljon iloa.

8. Minkälaisilla teknologiasovelluksilla yksinäisyyttä voidaan vähentää?

Nykyään on paljon teknologiasovelluksia, joiden avulla voidaan pitää yhteyttä silloinkin, kun fyysinen tapaaminen ei esimerkiksi liikkumisongelmien takia onnistu. Joissakin kunnissa Skype-puheluista tai muusta videokommunikaatiosta on saatu paljon hyviä kokemuksia. Lisäksi Japanissa on tutkittu, että oikean koiran lisäksi myös robottikoiran läsnäolo lievitti vanhusten yksinäisyyden tunnetta.

9. Kuinka paljon Suomessa arvioidaan olevan yksinäisiä ikääntyneitä?

Arvioiden mukaan 300 000–400 000 suomalaista ikääntynyttä kokee yksinäisyyden ainakin joskus ongelmana. Täytyy kuitenkin muistaa, että ihmiset eivät yleensä koe yksinäisyyttä jatkuvasti, vaan ajoittain. Leskeksi jääneet voivat esimerkiksi kokea yksinäisyyttä juhlapyhien aikaan tai nukkumaan mennessä eli sellaisina hetkinä, jolloin puoliso on aikaisemmin ollut vahvasti läsnä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia vanhuksista kokee kärsivänsä jatkuvasta yksinäisyydestä.

10. Mistä merkeistä läheisten on syytä huolestua?

Jos läheinen vaikuttaa jatkuvasti masentuneelta, hän ei ole enää kiinnostunut samoista asioista, jotka ennen tuottivat hänelle iloa, hänen ruokahalunsa katoaa tai paino laskee, kannattaa huolestua. Pelkästään yksinolo ei kuitenkaan ole kaikille ongelma. Jos siis ajattelee, että läheinen ihminen on yksinäinen, koska hän viettää paljon aikaa yksin, asiaa kannattaa tiedustella tältä suoraan. Voi olla, että ihminen itse ei koe yksinoloa ongelmalliseksi.

Asiantuntijana geriatrian professori Timo Strandberg, Helsingin ja Oulun yliopistoista.

X