(Päivitetty: )
Teksti:
Leea ja Klaus Klemola

Mutta ennenkuin mennään tähän, Klaus haluaa kertoa tämän blogin tärkeimmän asian, – EI KUULEMMA OLE tämän blogin, vaan tämän koko reissun tärkein asia; Klaussi on teettänyt vaimolleen DNA testin My Heritagella, jonka tulokset ovat saapuneet meidän Siorapalukissa jumittamisen aikana.

Klaussin vaimo, Reetta Sipilä on 97,6 prosenttisesti suomalainen ja 2,4 prosenttisesti eskimo/inuiitti. Eikä mikä tahansa Siperian inuiitti vaan nimenomaan Polareskimo täältä Thulen/Pohjois-Kanadan alueelta.

Klaus haluaa sanoa vielä jotain.

Klaus haluaa sanoa kuulemma samaa, mitä hän sanoi jo Siorapalukin kunnanjohtajalle, että hän on lapsesta asti rakastanut arktisia alueita ja lukenut kaiken, mitä niistä on käsiinsä saanut ja nyt selvisi, miksi hän rakastui ensisilmäyksellä myös vaimoonsa.

Klaus haluaa tarkentaa, että ensisilmäyksestä hetkeen, jolloin he alkoivat seurustella kesti 14 vuotta ja 4 päivää.

Siorapalukin kunnanjohtaja on sama mies, jolla on toimisto ja kassalipas kunnan suihkun vieressä. Suihkussa käynti maksaa 20 Tanskan kruunua. Maksun vastaanottaa kunnanjohtaja.

Ei mikään violetti myrsky

Pohjois-Grönlannin ja Kanadan välisellä merellä on ollut tummanpunainen myrksy, kun sitä katsoo WINDY-appsista puhelimella. Tummanpunaisen värinen myrsky viittaa tuulennopeuksiin, jotka ovat yli 50 m/s.

Sanomattakin on selvää, että koiravaljakkoretkemme Siorapalukista Qaanaaqiin peruuntui ja siirtyi seuraavaan päivään. Reissu alkoikin sitten taas niin varoittamatta ja kiireellä, että jo lähtiessä olimme myöhässä.

Syksyn ensimmäiset koiravaljakot Siorapalukista Qaanaaqiin.

Syksyn ensimmäiset koiravaljakot Siorapalukista Qaanaaqiin.

Kun saavuimme puoleen väliin matkaa näimme Qaanaaqin valot. Tällä kertaa onneksi tiesimme, että sinne on vielä neljän tunnin matka.

Emme nähneet maisemia koska oli pimeää.

Kumpikaan meistä ei jäätynyt kuoliaaksi.

Loppumatkasta pakkasta oli noin 30 astetta.

Matka kesti 8 tuntia. Pysähdyimme 4 kertaa.

Matkamme loppui Qaanaaqin lentokentälle, josta majatalonisäntämme Kim meidät autollaan nouti.

Metsästäjät lähtivät heti takaisin yöpyäkseen kymmenen kilometrin päässä olevalla metsästäjien majalla, jonne he olivat jo ohi ajaessaan laittaneet lämmön päälle, koska myrsky ei suinkaan ollut loppunut, se oli ainoastaan hellittänyt hetkeksi.

Kriitikon äiti asuu Rovaniemellä

Kun vihdoin pääsimme Pyhän Dramaturgimme ja kriitikon yhteyteen, saimme todeta, että valtakunnankriitikko oli myös viiden tähden kokki, joka on loihtinut meille vähintään kolmen tähden aterian. Tämä nimeltämainitsemattoman kriitikon äidille Liisa Säkölle tiedoksi Rovaniemelle. Tyttäresi on ihan ok laittamaan ruokaa.

Koska olemme jumittaneet Siorapalukissa viisi päivää ja menettäneet saman verran arvokasta työskentelyaikaa,  pyrimme olemaan mahdollisimman tehokkaita sen ainoan päivän, mitä meillä on enää jäljellä.

Klaus juoksee ympäri kylää kertomassa kaikille, että hänen vaimonsa on paljastunut eskimoksi. Avukseen hän käskee vanhan ystävänsä Utakin, joka oitis irrottaa kaulastansa täkäläistä ihmistä esittävän luukorun, antaa sen Klaussille vaimolleen vietäväksi saatesanoin: ”From one inuit to another”.

Näytelmäkirjailija ja pyhimys aikovat selvittää kaksi asiaa: Mistä syystä näytelmän henkilö Marja-Terttu Zeppelin voitaisiin poistaa poliisin toimesta Qaanaaqin kaupungista? Sekä mitä symboloi Utakin veljen Peterin veistämä rumanaamainen tupilaq?

Tupilaq, irvinaama luusta.

Tupilaq, irvinaama luusta.

Näytelmäkirjailija, pyhimys ja kriitikko suuntaavat poliisiasemalle. Asemalla on kaksi virkavallan edustajaa. Grönlantilainen poliisi  ja tanskalainen poliisi.

Näytelmäkirjailija kysyy, että mitä sellaista hänen rakas roolihenkilönsä Marja-Terttu olisi voinut tehdä, että Qaanaaqin poliisi tarttuisi puhelimeen ja soittaisi Marja-Tertun tyttärelle Suomeen ja käskisi tämän hakea äitinsä pois kunnasta? Grönlantilainen poliisi ei ymmärrä englantia ja tanskalainen poliisi ei ymmärrä puhua.

Näytelmäkirjailija esittää pantomiimin, jossa hän toikkaroi humalassa, heiluttelee puukkoa ja kuolee esityksen lopuksi jäälle. Esityksen tarkoitus on valaista poliisille, kuinka sekä itselleen että ympäristölleen vaarallisesta henkilöstä Marja-Tertussa on kysymys.

Grönlantilainen poliisi hymyilee ja on taputtamassa, mutta tanskalainen poliisi ei suostu soittamaan Marja-Tertun tyttärelle. Päinvastoin hänen käytöksestä saa hyvin voimakkaasti sen vaikutelman, kuin koko näytelmän kirjoittaminen ei kuuluisi poliisille millään tavalla.

Inhottavaa kaikenkaikkiaan. Lähdimme pois, emme viitsineet kysyä siitä irvistelevästä luunkappaleestakaan mitään.

Kyseisen miehen kanssa asioidessa tulee ikävä Mongoliaan, jossa samantyyppinen hevosvarkausasia hoidettiin asiallisesti shamaanin välityksellä ja tieto vietiin poliisille, joka sitten suoritti vain pidätyksen.

Sitten jo perutaankin taas seuraavan päivän lentomme. Myrsky jatkuu. Lento siirtyy 3 päivää eteenpäin.

Terveisin,

Leea ja Klaus

X