Faktantarkistusta, kiitos: miksi median on niin vaikea kirjoittaa aseista oikeilla nimillä

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ilmakiväärillä ja ilmapistoolilla ammutaan ilmakon luoteja, ei panoksia/patruunoita.

(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Tällä viikolla Kuopion veriteon aikaan monessa uutisessa kerrottiin aluksi, miten surmaajaksi epäillyllä miekkamiehellä oli ollut mukanaan myös ampuma-ase. Vähän myöhemmin poliisi tarkensi asiaa ja kertoi, että epäillyn hallusta oli löytynyt ”ilmapistoolityyppinen ampuma-ase”.

Tämä ilmaisu siirtyi kiireessä moneen tiedotusvälineeseen. Ampuma-aseesta puhuttiin myöhemmin jopa pääkirjoituksissa vielä pahimman uutismylläkän jälkeenkin.

Mikä sitten tuossa ilmaisussa on väärin?

No, Suomen laki määrittelee ampuma-aseen hyvin tarkasti. Ilmapistooli tai -kivääri ei ole sellainen. Ei siis ole olemassa ”ilmapistoolityyppistä ampuma-asetta” – yhtä vähän on olemassa ”polkupyörätyyppistä moottoripyörää”. Tavallinen ilmapistooli on juridisesti ihan vain leikkikalu, pala metallia ja muovia.

On normaalia ja ymmärrettävää, että media ei voi olla perillä kaikista juridisista tai ammattiteknisistä termeistä. Tolkun Henkilökin on saanut ansaitusti naljailuja niin rakennusinsinööreiltä kuin lääkäreiltäkin, kun on kirjoittanut alan sanastoa pieleen.

Journalismissa riittää mainiosti, että virheet korjataan heti kun ne huomataan.

Mutta miksi median on niin vaikea kirjoittaa nimenomaan aseista teknisesti oikein?

Tiedotusvälineistä on helppo löytää vinksallaan olevia, pyssyistä kertovia otsikoita tai kuvatekstejä. Kaikki nämä esimerkit ovat uutisjutuista:

Madonnan taustalaulajat tanssivat konekiväärien kanssa (oikeasti heillä oli konsertissa Kalashnikovit eli venäläiset rynkyt käsissään).

Häiriköltä löytyi värikuula-ase (oikeasti kyseessä oli airsoft-muovikuulapyssy).

Sorsastajat ammuskelivat – haulikon luoteja viuhui mökkirannalle (oikeasti hauleja).

Huvilalta varastettiin Magnum-merkkinen ase (oikeasti vain aseen kaliiperimerkinnässä luki Magnum, eikä se ole aseen nimi).

Kapinalliset ryöstivät hallituksen luotitehtaan (Oikeasti kyse oli patruunatehtaan ryöstämisestä. Pelkän luotipajan rosvoamisessa ei olisi mitään mieltä, sillä luoti itse on vaaraton metallimöykky).

Yksi selitys virheille on uutisten alkuperäinen lähde, joka on rikosasioissa – kuten nyt Kuopiossa– usein poliisi.

Paikallispoliisi on omassa työkiireessään aivan yhtä pihalla kieliopin ja aseteknisten määritelmien kanssa. Ilmakivääri, muovikuula- ja värikuula-ase menevät helposti sekaisin, vaikka ne ovat täysin eri esineitä.
Toimittajalta vaaditaan kovaa itseluottamusta, että hän alkaisi oma-aloitteisesti korjata uutisiin viranomaisten sanomisia omin päin.

Mitä väliä näillä on? Pyssy on pyssy

Asetekniikan detaljit ovat samanlaisia kuin muutkin ammattisanat, vaikeaa jargonia jota kukaan ei oikeastaan missään opeta.

Entä mitä väliä sillä on, jos tiedotusväline sanoo vahingossa konepistoolia tai rynnäkkökivääriä konekivääriksi? Pyssyjähän ne kaikki on.

Sillä on väliä: sitä väliä sanotaan faktaksi. Muutenhan olisi ihan sama sanoa voiveistä tai leipäveistä puukoksi, macheteksi tai miekaksi. Jokainen faktoihin välinpitämättömästi suhtautuva tiedotusväline sahaa omaa luotettavuuden oksaansa.

Mutta ei hätää, pelastus löytyy tästä.

Oheisella asetekniikka for dummies -sanakirjalla vältät ainakin ilmeisimmät tekniikkavirheet aina lehtijutuista twitterkeskusteluihin asti.

Pieni pyssysanasto toimittajille ja sosiaalisen median väittelijöille

Ampuma-ase

Juridinen termi. Lain mukaan se on väline jolla voi ruudin tms. aiheuttaman räjähdyspaineen avulla ampua luoteja, hauleja, muita ammuksia tai lamaannuttavia aineita niin että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Vanhentunut määritelmä ”tuliase” tarkoitti pelkästään ruutiaseita. Tuliase on kuitenkin huono termi, sillä Suomessa myös pippuri- ja kaasusumuttimet lasketaan ampuma-aseiksi.

Ampumavälikohtaus

Kapulakieltä. Useimmiten kyse on esim. yhden känniääliön tekemästä ammuskelusta. Jos tapahtumassa on useita, toisiaan ampuneita ihmisiä, siitä voi hyvin käyttää perinteistä sanaa tulitaistelu.

Haulikko

Aiemmin haulipyssy, joka tulee ruotsin sanasta ”hagelbössa”. Ase jolla ammutaan yleensä hauleja eli pieniä metallipalloja. Käytetään niin savikiekkoammunnassa kuin pienen riistan metsästyksessäkin.

Haulikon luoti

Perussääntö: Haulikolla ammutaan hauleja, luodikolla/kiväärillä luoteja.

Haulikolla voidaan toki joissain tapauksissa ampua luodin näköistä klönttiä, jonka nimi on ”täyteinen”, englanniksi slug. Se on lähes viinipullon korkin kokoinen möykky, ja niillä ammutaan meillä lähinnä peuroja tai villisikoja.

Haulikon luotia sanotaan täyteiseksi. RUAG

Ilmakivääri, ilmapistooli

Ilmanpaineella, joko jousen, paineilman tai hiilidioksidin voimalla metallisia luoteja ampuva laite. Tavanomainen, halkaisijaltaan 4,5 mm – 6,35 mm luoteja ampuva ilmakivääri/pistooli ei ole vielä aselaissa mainittu luvanvarainen ase.
Sitä isompireikäisiä laitteita kutsutaan aselaissa erityisellä nimellä ”tehokas ilma-ase”, ja sellainen tarvitsee poliisilta luvan. Mitään ilma-aseita ei saa myydä alaikäisille.

Järeä

Sahateollisuuden tarvitsemat tukkipuut ovat järeitä. Niistä tehdään hirsihuviloita.
Järeä on aseista puhuttaessa samanlainen sana kuin entisen formulaselostajan viljelemä ”HUIKEA” – joka ei oikeasti tarkoita tai kuvaa mitään todellista, mitattavaa olemusta. Järeä-sanan käytön voisi lopettaa kokonaan, ja korvata se esimerkiksi sanalla tehokas. Mikäli kyse on aidosti tehokkaasta vehkeestä.

Super Soaker on järeä vesiase. © Nerf Ltd

Järeä käsiase

Ylisanoja rakastavien toimittajien suosikki. Voidaan käyttää kaikista vesipyssyä vaarallisemmista esineistä – joskaan en yllättyisi jos lukisin jostain että Super Soaker on järeä vesipistooli.

Järeä käsiase on samanlainen itsensä kumoava oksymoroni kuin ”rasvainen kevytlevite”, ”pieni jättiläinen” tai ”military intelligence”.

Käsiase ei ikinä oikeasti ole kovin iso, eihän se muuten olisi käsiase. Ja tehokkuudessakin tavalliset hirvenmetsästyskiväärit menevät useimmiten ohi kaikista käsiaseista.

Kaliiperi

Yleisimmin aseen piipunreiän kokoa (halkaisijaa) ilmaiseva mitta. Kerrotaan joko tuumissa tai milleissä. 7,62-millinen, eli jenkkiläisittäin 0.30-tuumainen kaliiperi tarkoittaa, että aseen luodin halkaisija on tuon kokoinen.

Mediassa kerrotaan usein, että ”suomalainen sodan ajan kivääri oli samaa kaliiperia kuin nykyinen rynkky, 7.62 milliä”. Oikeasti vain näiden aseiden luoti oli samankokoinen, eikä sekään ollut ihan saman painoinen.

Ampuma-aseen patruuna koostuu hylsystä, ruudista, nallista ja luodista.

Piipunreikä ei suoraan kerro mitään aseen tehokkuudesta, siihen vaikuttaa mm. hylsyn pituus ja koko. Usein kaliiperimerkinnässä mainitaan selvyyden vuoksi myös hylsyn mitta.

Monet kaliiperimerkinnät ovat silti kuin ranskan epäsäännölliset verbit: niissä ei ole logiikkaa, niissä on sekaisin brändinimiä ja (kuten haulikkokaliipereissa) keskiaikaisia painomittoja. Ne pitää vain opetella tai googlata.

Kivääri

Pitkä ase, jolla ammutaan luotipatruunoita. Ks. luodikko.

Konekivääri

”Terrori-iskun jälkeen kauppakeskuksiin ilmestyivät konekiväärejä kantavat poliisit”.
No ei varmasti ilmestynyt. Rivipoliisi venäyttäisi selkänsä, jos partioisi missä tahansa ostarilla raskaan tai kevyenkin konekiväärin kanssa. Todennäköisesti poliiseilla on lyhyt, konepistoolin kaltainen tukiase.

Yksinkertaistaen: Konekivääri on iso, pitkä ase, joka usein on kiinnitetty jalustaan.
Se voi olla myös kiinni panssariauton katolla tai törröttää bunkkerin aukosta. Tuntemattomassa Sotilaassa kannetaan isoja jalustallisia konekiväärejä ja kiroillaan niiden painoa.
Jos epäilet, näitkö rennosti ohikävelleellä poliisilla sellaisen, voin vakuuttaa: poliisilla näkemistäsi pyssyistä 99,99 % ei ole konekivääreitä.

Tuntemattoman filmauksissa kannettiin konekiväärejä.

Konepistooli

Konepistooli on yleensä kooltaan isompi kuin pistooli ja pienempi kuin kivääri. Se käyttää nimensä mukaisesti pistoolin panoksia – eli ase on yksittäisen luodin teholtaan ihan samanlainen kuin pistooli. Konepistoolilla voi ampua myös sarjatulta (ks. sarjatuli).

Useimmat poliiseilla nähdyt ”konepistoolit” ovat itse asiassa pistoolikarbiineita: itselataavia aseita joilla voi ampua vain yksittäisiä laukauksia.

Airsoft-muovikuula-aseen muovisia kuulia.

Kuula-ase, muovikuula-ase

Airsoft-harrastuksessa käytettävä, aseen näköinen esine, joka ampuu 8 tai 6 millin läpimittaisia muovikuulia joko jousivoimalla, sähkömoottorin virittämänä tai kaasukapselipaineella. Ei ole ampuma-ase, vaikka näyttääkin sellaiselta. Ei ole myöskään ilmakivääri, vaikka toimisikin ilmanpaineella. Ks. värikuula-ase.

Käsiase

Englanniksi handgun, ”yhden käden ase” eli ase jota jaksaa periaatteessa kannatella ja tähtäillä vaikka yhdellä käpälällä. Käsiase on arkikielessä vakiintunut pistoolin tai revolverin nimitykseksi.

Luodikko

Tulee ruotsin sanasta kulgevär, luotikivääri. Nykykielessä kivääri.

Luoti ja patruuna

Aseissa käytetään patruunoita, kansankielellä panoksia. Patruunassa on ruutia täynnä oleva hylsy, jonka päässä voi olla esimerkiksi hauleja tai luoti. Luoti on vain se klöntti joka lentää aseen piipusta ja joka tekee reiän esim maalitauluun.

Siksi on parempi sanoa esimerkiksi että ”ampujalta loppuivat patruunat” eivätkä luodit.

Ammus on sinänsä oikea, mutta kapulakielisempi ilmaisu aseesta lentävälle projektiilille. Sotilaskielessä ammuksella voidaan tarkoittaa esim. muhkeaa tykin tai kranaatinheittimen kranaattia, räjähtävää, paksukuorista pötkälettä.

Magnum

Alkuaan pullokokomitta, tuplasti tavallista suuremman viini- tai shamppanjapullon merkintä. Aseteollisuus alkoi 1900-luvun alussa käyttää Magnum-sanaa suuruutta ja voimakkuutta korostavana mainoskeinona.

Magnum ei automaattisesti tarkoita, että kyseisellä patruunalla kaataisi norsun tai rikkoisi kuorma-autoja. Pistooleissa ja revolvereissa käytettävät magnum-patruunat ovat toki muhkean näköisiä, mutta teholtaan lähes aina heikompia kuin monet normaalit kiväärinpaukut.

Pistooli

Lyhyt käsiase, joka ampuu suhteellisen pienitehoista, lyhythylsyistä pistoolinpatruunaa. Ks. puoliautomaattinen.

Puoliautomaattinen

Vanhentunut nimitys, tulee englannin sanasta ”semi-automatic”. Oikea termi on itselataava (self-loading).

Tarkoittaa, että aseella voi ampua monta yksittäistä laukausta nopeasti peräkkäin vain liipaisinta vetämällä, aseen koneisto hoitaa itse virittymisen ja lennättää tyhjät hylsyt aseesta. Pam-pam-pam, ei rata-tata-tata.

Useimmat Suomessakin myytävät pistoolit ovat itselataavia, joten ”puoliautomaattinen pistooli” on samanlaista tautologiaa kuten ”poljettava polkupyörä” tai ”soudettava soutuvene”.

Replika-ase

Yleensä jostain kevytmetalliseoksesta tehty oikean aseen näköiskopio. Ei vaadi lupia, koska ei ole ampuma-ase, vaikka sellaiselta näyttääkin.
Käytännössä se on leikkipyssy – jonka ulkoiluttaminen yleisellä paikalla (saati ihmisten pelästyttäminen sillä) on silti järjestyslain mukaan kiellettyä.

Revolveri

Käsiase jossa patruunat ovat sylinterinmuotoisessa, pyörivässä rullassa. Lucky Luken ja lännensankarien käyttämä asemalli. Useimpiin lännenrevolvereihin mahtui kuusi patruunaa, siitä tuli englannin nimi ”six-shooter” eli kuudestilaukeava.

Rynnäkkökivääri

Lainattu englannin sanasta assault rifle tai saksan sanasta Sturmgewehr. Konepistoolia tehokkaampi, mutta konekivääriä kevyempi ja pienempi kiväärinnäköinen sotilasase, jolla voi ampua myös sarjatulta. Tunnetuimpia tämän aseen versioita ovat mm. venäläinen AK47 ”Kalashnikov” ja suomalainen puolustusvoimien RK62.

Sarjatuli

Kun pyssy sanoo rata-tata-tata ja kuulaa lentää piipusta yhdellä liipaisimen painalluksella paljon. Sotilasaseilta kaivattu ominaisuus.

Tarkka-ampuja

Virallisella mandaatilla tarkkuuskiväärinsä kanssa ”ihmistentappotyössä” oleva tai sitä harjoitteleva sotilas tai viranomainen. Kaikki muut piilosta kohdettaan tulittavat ihmiset ovat sala-ampujia.

Paintballissa ammutaan väriroiskeiksi hajoavia värikuulia. Eri asia kuin airsoft-muovikuulat.

Värikuula-ase

Paintball-harrastuksessa käytetty paineilma- tai kaasulaite, asetta muistuttava esine jolla ammutaan isoksi väriroiskeeksi hajoavia elintarvikevärikuulia. Oikealta nimeltään merkkain (englanniksi marker), koska näitä alun perin käytettiin Yhdysvalloissa karjan erotuksessa (tai metsätöissä kaadettavien puiden) merkitsemiseen.

Ei ole ilmakivääri, eikä ampuma-ase.

Äänenvaimennin

Brittienglanniksi moderator, jenkkikielellä supressor, eli laukaisupamausta vaimentava (ei poistava) laite joka ruuvataan aseen piipun päähän. Silencer-termiä näkyy etenkin agenttikirjallisuudessa. Mitään asetta ei saa oikeasti äänettömäksi. Käytetään ammunnassa oman ja esimerkiksi metsästyskoirien kuulon suojelemiseksi. Tärkeä työsuojeluväline – ei mikään osoitus salamurhahaluista.

 

 

Oheisen tekstin ensimmäinen versio on ilmestynyt Eräverkko-sivuston blogissa jo syksyllä 2017. Todennäköisesti julkaisen sen päivitettynä monta kertaa uudelleen, koska jotkut työtapa-asiat eivät mediassa kovin nopeasti muutu.

X