Kiitos eduskunnan sedät ja tädit, asevelvollisuuden ei vieläkään annettu päivittyä 2020-luvulle

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Norjalainen Skam-tähti Iman Meskini (alarivissä keskellä) pääsi maansa ilmavoimiin, huivista huolimatta.

(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuutta suunnitellut parlamentaarinen komitea jätti perjantaina mietintönsä, ja yllättyneitä sen kehitysehdotuksista olivat ____ , _____ ja ehkä ____ .

Helpottuneita oli huomattavasti enemmän, etenkin puolustusvoimien päättäjäportaan joukossa. Pystyi melkein näkemään yrmyimpien kenraalikunnan edustajien ajatuskuplat:

”Huh, ei tarvitsekaan vielä ottaa naisia pakolla sotilaiksi ja muuttaa touhua liian sukupuolineutraaliksi, helpotus.”

Ennakkotietoa mietinnön sisällöstä kerrottiin jo pari viikkoa sitten, ja Seurakin uutisoi aiheesta tässä jutussa. Oli ehkä viisasta vuotaa komitean johtopäätökset julkisuuteen hyvissä ajoin, koska näin pettymys kädenlämpöisiin ”uudistusesityksiin” jakautuu useammalle viikolle.

Kansanedustajat ovat ennenkin osanneet vesittää tai peräti ohittaa nuorisolaisten toiveita, eikä edes kokeneen konkarin Ilkka Kanervan (kok) johtama komitea tehnyt tässä poikkeusta.

Kaikki puolueiden nuorisojärjestöt haluavat asevelvollisuuden nykyaikaistamista

Tänäkin syksynä Tolkun Henkilö on kysynyt monessa seminaarissa ja yleisötilaisuudessa puolueiden nuorisojärjestöjen edustajilta, millaisia puolustusratkaisuja heidän leireissään kannatetaan.

Yksityiskohdissa, termeisssä ja kielenkäytössä on eroja. Osa nuorisopoliitikoista liputtaa Nato-jäsenyyden puolesta, osa vastustaa amerikkalaisten rauhanhävittäjien (pun intended) ostamista, mutta kaikki vastaajat ovat halunneet saada armeijankäymisestä tasa-arvoisempaa.

Jos meillä kerran säilytetään yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, joka ainoa järjestö haluaisi jakaa aseellisen maanpuolustuksen taakkaa muillekin kuin miehille.

Toki Kanervan komitea päätyi ehdottamaan pakollisia kutsuntoja koko ikäluokalle, ja siviilipalveluskin avataan myös naisille.

Mutta varsinainen pakko ratkaista intin, sivariuden ja totaalikieltäytymisen välillä pysyy edelleenkin vain miehillä.

Tämä siitä huolimatta, että maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia.

Komitean mielestä kaikille yhteinen kansalaispalvelus tai kaikkien naisten pakottaminen sotaväkeen ei olisi tällä hetkellä tarkoituksenmukaista.

Lue: se maksaisi liikaa, kasarmeille tarvittaisiin lisää vessoja ja naisten vaatteita ja mitä siitäkin nyt tulisi ja ei ole ennenkään naisia sotaan käsketty.

Tolkun Henkilöllä on tästä ikävä ennuste: arvatkaa, mikä tulee Suomelle lähivuosina vielä hiton paljon kalliimmaksi?

Se, että yhä useammat suomalaiset kokevat vain miehiä koskevan pakollisen asevelvollisuuden yhä enemmän epäoikeudenmukaisena.

Tällainen epäreiluuden tunne nuorissa ihmisissä rapauttaa puolustushalua, -tahtoa ja sen mukana Suomen puolustuskykyä salakavalan nopeasti.

Sitä komitea ei näytä ymmärtävän, ja kyvyttömyys nähdä ja ottaa yhteiskunnan signaaleja tosissaan onkin hämmästyttävää.

Kaikki miehet mukaan laarin pohjilta – naisia on varaa karsia?

Huoli ikäluokkien pienenemisestä on onneksi huomattu mietinnössä. On faktaa, että vastedes sotaväellä on yhä enemmän vaikeuksia saada riittävästi sotimiskelpoisia kansalaisia riveihinsä, koska nuoria ei yksinkertaisesti ole Suomessa tarpeeksi.

Mutta mitä komitea tekee: esittää sisäänottokriteerien madaltamista, kenttäkelpoisuusvaatimusten loiventamista uudella luokituksella.

Tämä on varmasti fiksua, sillä kaikkien alokkaiden ei tarvitse fyysisesti olla Dwayne ”The Rock” Johnsonin tasoisia konekiväärinkantajia.

Samalla komitea tulee tahtomattaan antaneeksi piiloviestin: kehnompikin mies kelpaa palvelukseen, mutta koviakin naisia meillä on varaa karsia vapaasti.

Otetaan esimerkki karsintatavoista viime keväältä.

Suomalainen Fardowsa Mohamud halusi mennä vapaaehtoiseen asepalvelukseen, kunhan siellä olisi voinut käyttää uskonnon edellyttämää huivia. Ei onnistunut, joten intti jäi häneltä käymättä.

Puolustusvoimat vetosi huivikiellossaan palvelusohjesääntöön. Varmaan tämä kuulostaa monesta nuoresta samalta, kun joku golfkenttä perustelee kauluspaitapakkoaan vuoden 1931 Britanniassa luodulla sääntökirjalla.

Norjassa muutama vuosi sitten televisiosarja Skamin tähti Iman Meskini haki ja pääsi alokkaaksi, huivistaan huolimatta. Hän kertoo armeija-aikansa olleen yksi tasavertaisimmista kokemuksistaan – koska hänet otettiin yhtenä sotilaana muiden joukossa.

On vaikea sanoa, paljonko Meskinin esimerkki muutti nuorten norjalaisten naisten asenteita sikäläisiin puolustusvoimiin. Se tiedetään, että meillä puolustusvoimat jättää liian helposti tällaisetkin mahdollisuudet hyödyntämättä, koska meillähän on tähän asti riittänyt pakotettavia miehiä alokkaiksi yllin kyllin.

(Ironista on, että myös Suomessa armeija osaa halutessaan joustaa ulkoasusäännöistään. Esimerkiksi kertausharjoituksissa ihmisten ei edellytetä leikkaavan partojaan tai luopuvan henkilökohtaisista tunnuksistaan.
Siksi esimerkiksi res kapteeni Riku Rantala saa intin leivissä ollessaan näyttää keskiaikaiselta berserkiltä, ja päällystö vain kehuu miehen yrmyä tyyliä.)

Mies saa tulla vaikka Riku Rantalan näköisenä sotalordina maataan puolustamaan. © Puolustusvoimat / RUK

Sata vuotta sitten oltiin rohkeampia uudistajia

Kun Suomen yleinen asevelvollisuusjärjestelmä luotiin, se oli jo 1920-luvulle tultaessa poikkeuksellisen edistyksellinen.

Päällystökoulutukseen pääsi periaatteessa kuka tahansa kykyjensä mukaan, eikä esimerkiksi reservinupseerin tarvinnut olla aatelista sukua tai ostaa upseerinvaltakirjaa rahalla. Monissa Euroopan luokkayhteiskunnissa tämä oli ennenkuulumaton ajatus.

On jotenkin surullista, että sata vuotta myöhemmin, koulutusta ja tasa-arvoa kunnioittavassa hyvinvointi-Suomessa parlamentaarinen komiteamme ei uskaltanut osoittaa samanlaista ennakkoluulottomuutta.

Hyvin moni uudistus, jolla asevelvollisuutta, inttiä ja sivaria saataisiin Suomelle tehokkaammaksi ja kaikille sukupuolille järkevämmäksi, onnistuisi jopa ilman suuria lakimuutoksia. Enemmän siihen tarvittaisiin lukkiutuneiden asenteiden muuttamista.

Mietinnön luettuani en ole ihan varma, onko eduskuntapuolueilla siihen todellista kykyä ja halua – vai eivätkö poliitikkomme vain pidä Suomen puolustuksen tehostamista tarpeellisena ja ajankohtaisena.

 

X