Sotavalas, taisteluhylje ja tiedustelupyöriäinen: näin Venäjä käyttää pelottavia sotilaseläimiään

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Milloin Itämereltä löytyy ensimmäinen venäläinen taisteluhylje?

(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Milloin Itämereltä löytyy ensimmäinen venäläinen taisteluhylje? © Kuvakaappaus

Kyllä nyt taisivat mennä arktisten merien uhka-arviot uusiksi.

Pohjois-Norjassa, Finnmarkin alueella pienen Ingøyn saaren luona kalastajat saivat riesakseen oudosti käyttäytyvän maitovalaan. Norjalaismedian mukaan tämä epäilyttävän kesy beluga (Delphinapterus leucas) oli tunkenut kalastajaveneiden keskelle hieromaan tuttavuutta ihmisten kanssa.

Valaalla oli selässään valjaat joissa kalastajien mukaan luki ”Equipment of St Petersburg”. Valjaisiin voitaisiin eri asiantuntijalähteiden mukaan kiinnittää hirveää vakoilu- tai tuhoamistekniikkaa (tai sitten GoPro-tyylinen videokamera).

Venäläiseksi epäilty sotavalas yllätti norjalaiskalastajat.

Median löytämien sota-asioiden tuntijoiden mukaan kyseessä täytyy olla venäläinen taisteluvalas. Takana on varmaankin itänaapurimme laivaston salainen projekti, jossa merinisäkkäitä on koulutettu mahdollisiin tiedusteluhommiin.

Väitteiden tueksi löydettiin nopeasti medialähteitä, joissa on kerrottu miten Venäjä on tutkinut Jäämerelläkin delfiinien ja hylkeiden hyötykäyttöä.

Joten miksei samanlaisia valtion salaisia sotaeläimiä voisi löytyä Itämereltäkin?

Maitovalaita ei ole Suomen vesillä näkynyt 1980-luvun jälkeen, mutta eksyneitä pyöriäisiä täällä pyörähtelee säännöllisesti.
Jos epäilyt näiden tiedustelu- ja urkintakäytöstä osoittautuvat tosiksi, ei mene kauaakaan kun Suomen sosiaalisen median nojatuolikenraalit lähtevät kierroksille:

Venäjän trollien lisäksi pitää alkaa varoa sotavalaiden vetämiä Venäjän trooleja!

Eikö sotahirvi opettanut mitään?

Tolkun Henkilö sai jo pari vuotta sitten pahan allergiakohtauksen, kun sekä Yle että Iltalehti kertoivat vakavissaan miten venäläisestä sotamuseosta oli löytynyt aineistoa Suomea vastaan 1940-luvulla sotineista hirvistä.

Juttujen mukaan Neuvostoliitto koulutti hirviä sotilasjuhdiksi, ja elikot herättivät pelkoa suomalaisissa valkobandiiteissa. Ikävä kyllä nämä höpötiedot oli otettu venäläisestä aprillijutusta, eikä siitä kerrottu lukijoille riittävän selvästi.

© Otavamedia

Molemmat sotahirvistä liian lennokkaasti kertoneet viestimet joutuivat oikomaan tarinoitaan nolosti jälkeenpäin, kun Julkisen Sanan neuvosto käski.

Pelkkä luonnontieteellisten faktojen muistaminen olisi estänyt pahimmat haksahdukset. Sotilaskäyttö onnistuu parhaiten niiltä eläimiltä, jotka on jo muutenkin valmiiksi valjastettu ihmisten apureiksi: hevosilta, työjuhdilta, koirilta ja kirjekyyhkyiltä.

Kaikkien muiden eläinlajien kanssa onkin sitten ollut hankalampaa.

Jokainen valtio on yrittänyt kouluttaa eläimiä vaikka mihin. Seurakin kertoi taannoin, miten Ruotsilla oli 75 vuotta sitten erittäin kunnianhimoinen hyljehanke: hallit oppivat löytämään sukellusveneitä, mutta vain silloin jos niitä sattui huvittamaan.

Yhdysvalloilla on ollut omia delfiini- ja merileijonakokeilujaan, ja niistä saadut havainnot ovat samansuuntaisia. Kesytetyt villieläimet stressaantuvat helposti, eikä niiden työmotivaatioon voi ikinä luottaa täydellisesti.

Merinisäkkäitä ei lisäksi kannata usuttaa vahingoittamaan ihmisiä tai edes aluksia, koska ne eivät osaa tunnistaa kansallisuuksia tai erottaa vihollisen sukeltajia omasta väestä.

Vedenalaiset lennokit eli sukellusdroonit ovat siihen paljon helpompia, luotettavampia ja tehokkaampia välineitä.

Kuka hyötyy sotavalas-uutisista?

Sotavalas-uutisilla, ”karanneilla” vesieläimillä ja näiden koulutuskeskuksia esittelevillä ”tietovuodoilla” onkin ihan toisenlainen tarkoitus.

Niillä osoitetaan omaa etevyyttä ja tietotaidon tasoa, luodaan imagoa omasta teknisestä ylivertaisuudesta, ja saadaan vastustajat valmistelemaan näille vastatoimia kaiken varalta.

Jos Venäjän armeijaan linkittyviä tai muuten isänmaallishenkisiä idän nettisaitteja uskoo, eläinprojektit ovat olleet käsittämättömän iso menestys, toisin kuin lännessä.
Parhaat venäläishylkeet ja -delfiinit ovat oppineet lähes suomalaisen kommodorin verran sotilastaitoja, ja säilyttäneet lisäksi eläimellisen vedenalaisen suorituskykynsäkin.

Uskokoon ken haluaa.

Venäjä on jo pitkään halunnut antaa mielikuvan siitä, että eläintiedekin on siellä onnistuttu värväämään fasismin vastaiseen taisteluun. Venäjän Federaatiolla on käynnissä monia aitoja tutkimushankkeita, joissa merenelävien taitoja kartoitetaan ja kehitetään viranomaisten avuksi.

Esimerkiksi vuonna 2016 maan puolustusministeriö kertoi haluavansa ostaa muutamia pullonokkadelfiinejä.
Tämä sai tiettävästi Natonkin analyysiväen hetkeksi ymmälleen: oliko kyse propagandatempusta vai oliko maa sittenkin päässyt jo muita pidemmälle eläinsotilaskokeiluissaan?

Tällaista kohinaa ja medialoisketta venäläiset todennäköisesti halusivatkin, ehkä jopa enemmän kuin niitä varsinaisia elikoita. Jos ministeriö olisi onnistunut ostamaan delfiinejä, kyllä niille olisi löytynyt käyttöä vaikka valtion lomakeskuksissa.

Sotanorpat Puh ja Laska esiintyvät siperialaisessa sirkuksessa. © Kuvakaappaus

Onhan esimerkiksi eräskin siperialainen sirkus kouluttanut kaksi baikalinnorppaa, Puhin ja Laskan esiintymään altaassa leikkipyssyjen kanssa, baretit päässä ja kunniaa räpylöillään tehden.

Toki se on enemmän kuin mitä moni länsimainen siviili osaa, mutta ihan heti näistä eläimistä – tai sotavalaista – ei saada tuomiopäivän asetta kenellekään.

X