Viisi faktaa: Airiston Kelmi ja muut venäläisten hybriditukikohdat Suomessa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Keskusrikospoliisin viikonloppuna tekemä näyttävä isku varsinaissuomalaisen Airiston Kelmi… anteeksi, Airiston Helmi –yritysryppään kiinteistöihin lähti sosiaalisessa mediassa laukalle jo ensimmäisinä tunteina.

Eivätkä innokkaimpien turvallisuuspolitiikan hakkapeliittojen huhuratsut malta vieläkään pysähtyä.

Poliisin mukaan kyseessä oli epäily miljoonien eurojen rahanpesusta ja pimeän työvoiman rikoksista, joiden seurauksena KRP pidätti yhden virolaisen ja yhden venäläisen bisnesihmisen.

Operaatiossa oli mukana nelisensataa poliisia, merivartijaa, sotilasta ja muita valtion väkivaltakoneistojen virkamiehiä.

Moni somekommentaattori kuitenkin tiesi varmuudella, että Ulkomaisten Ihmisten omistamassa saaristokiinteistössä oli rahanpesukoneiden lisäksi vähintään sukellusveneiden huoltotelakka ja GRU:n sotilastoiminnan keskus.

Paljuksi naamioitu vesiallas oli varmaankin Venäjän Itämeren Laivaston salaisten sammakkomiesten painekammio.

Niin paljon kuin Tolkun Henkilö tykkääkin salaliittoteorioista, tässä vaiheessa on pakko pitäytyä ikävän tylsissä faktoissa.

(Idoliani Groucho Marxia mukaellen: Jos ette pidä näistä faktoista, voin kyllä vaihtaa ne miellyttävämmiksi.)

Mitä tiedämme faktaksi?

1. Ovatko saariston konnaoletetut Vladimir Putinin konnaoletettuja?

Ei välttämättä. Venäjän hallinnon edustajat käyttävät toisinaan rikollisia rahanpesuun ja omien likaisten hommiensa alihankintabisneksiin.

Se ei tarkoita, että kaikki venäläistaustaiset rikollisfirmat olisivat Putinin palkkalistoilla. Moni itärikollinen haluaa myös korostaa omaa tärkeyttään antamalla ymmärtää olevansa hyvissä väleissä hallinnon kanssa.

2. Onko normaalia mennä ratsiakohteeseen näin näyttävästi ratsuväki edellä?

Ainakin se on järkevää silloin, kun kyseessä on ulkomaisia kovanaamoja vilisevä ratsauskohde, jossa epäillään pyörineen miljoonien eurojen pimeä bisnes.

Poliisi kertoo löytäneensä kohteesta muun muassa satoja tuhansia euroja käteistä.

Tällaisia paikkoja vartioivilla gorilloilla tuppaa usein olemaan ikävää aseistustakin hollilla, jolloin viranomaiset pyrkivät menemään sinne niin ettei työturvallisuus vaarannu.

Moottoripyöräjengienkin kerhotaloon mennään Pasi-panssariautolla. Kidnappaajaa etsitään puolustusvoimien lennokkien avulla, tarkka-ampujat valmiina.

Saaristossa olevaan, helikoptereilla ja pikaveneillä varustettuun, monella eri tontilla sijaitsevaan etsintäkohteeseen mennään isoilla autoilla, isoilla veneillä ja julistetaan vielä lentokielto päälle.

3. Hallitseeko tukikohta strategista meriväylää, jonka varassa ovat koko Suomen merikuljetukset?

Ei. Anteeksi turkulaiset mökkeilijät, mutta teidän laiturinne olivat strategisesti elintärkeitä viimeksi 1854 Krimin sodan aikaan, eikä niitä silloinkaan kukaan halunnut vallata.

Suomen tärkeimmät tuontisatamat ovat Sköldvikin öljysatama, Helsingin Vuosaari, Hamina-Kotka sekä Raahe.

Turku ja Naantali ovat tietysti isoja satamapaikkoja, mutta sotilaille strategisesti tärkein suojeltava merikohde niillä nurkilla on Ahvenanmaa. Muilla ei oikeastaan ole isossa kuvassa valtavasti väliä.

Tolkun Henkilö kysyi korkealta Merivoimien upseerilta, oliko Pansion laivastoasema vaarassa joutua mottiin Airiston hybridiuhkatukikohdan takia. Kysymys osui ilmeisen arkaan paikkaan, sillä upseeri oli tukehtua pullakahviinsa. Pyrskähdyksien keskeltä mies hihitteli:

”Jos niin kamalasti kävisi, jäähän meille vielä Upinniemi, 46 000 kilometriä rantaviivaa ja kaikki Ruotsin satamat, joihin tukeutua.”

Hyvin hajautetun Suomen meri- ja muun puolustuksen etu on, ettei yksikään paikka ehkä pääkaupunkia lukuunottamatta ole sille korvaamaton. Ilman niitäkin pystytään toimimaan.

4. Airiston Helmeä lähellä olevien mökkirakennusten luona oli maastopukuisia nukkeja, onko se merkki Pienten Vihreiden Miesten eli Krimin vallanneiden erikoisjoukkojen läsnäolosta?

Ehkä.

Sosiaalisen median nojatuolitaistelijoiden kommenttien perusteella esimerkiksi Villa Ybbersnäsin kasarmimainen rakenne muistuttaa tyypillisiä venäläisten sotilaiden miehistötiloja. Laadukkaasti sisustettuja paneloituja huoneita, joissa on parivuoteet, omat kylppärit, taulutelevisiot ja porealtaat.

Ulkopihan jalkahoitoaltaat viimeistään paljastavat, että siellä olisi spetznaz-erikoisjoukkojen sotilaiden ollut hyvä hierottaa marssimisesta kipeytyneitä kinttujaan.

© Villa Ybbernäs

5. Onko Suomessa strategisia kohteita, joiden liepeiltä ei kannattaisi myydä mökkitontteja?

Kyllä, esimerkiksi ydinvoimalat.

Tosin muutamasta kesämökistä noussut julkinen pelko ja vavistus on aika suhteetonta. Paljon strategisempia vaikuttajia sekä ex-poliitikkoja on vuosien varrella myyty venäläisomistukseen ilman, että kukaan on vaatinut kaupanteon kieltämistä.

 

VIIKON PUUJALKAVISIO:

Jos Raatteen tien taistelut käytäisiin ensi talvena, venäläiset panssari- ja kuormurijonot eivät pääsisi Suomen puolella edes puoleenväliin taivaltaan.

Nopeimmat ajaisivat pahaa-aavistamatta peltipoliisien väijytykseen. Konetulikamerat välähtelisivät rikesakkoja sillä tahdilla että Kontupohjan mekanisoidulta pataljoonalta loppuisi matkabudjetti jo ensimmäisellä suoralla.

Yön pimeydestä kolonnan kimppuun iskevä karski suomalainen katsastusinsinööri mittaisi ajoneuvoilta talvirenkaiden kunnon ja CO2-päästöt – se pysäyttäisi puolet porukasta.

Teoston tarkastaja tykittäisi raskailla lomakkeillaan ja tsekkaisi, onko mukana olevalla Puna-armeijan soittokunnalla voimassaoleva Teosto-korvaussopimus musiikin levitystä varten.

ELY-keskuksen yksittäisvirkailija kävisi työaikalainsäädäntöä rikkovien politrukkien kimppuun kuin Simo Häyhä, pudottaen yhden toisensa jälkeen.

Harvat Suomussalmen kirkonkylälle asti päässeet joutuisivat antautumaan Tokmannin edustalla, kun kommandopipoiset parkkipirkot pääsisivät kiinni väärin pysäköityihin ajokkeihin.

 

 

X