Karen Winther, ohjaaja ja entinen uusnatsi, selvittää dokumentissa miksi ääriliikkeistä on vaikea irtautua

Entinen uusnatsi, norjalaisohjaaja Karen Winther haluaa selvittää, miksi viharyhmistä on niin vaikea poistua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Dokumentti selvittää, miksi ääriliikkeistä kuten uusnatseista on vaikea irrottautua.

Entinen uusnatsi, norjalaisohjaaja Karen Winther haluaa selvittää, miksi viharyhmistä on niin vaikea poistua.
(Päivitetty: )
Teksti: Tero Kartastenpää

Norjaisohjaaja Karen Winther avaa häpeissään teiniaikaisen uusnatsilaatikon. Se on täynnä hakaristeillä koristeltuja tarroja, lehtiä ja vaatteita. Norjalainen liittyi 16-vuotiaana äärioikeistolaiseen liikkeeseen.

”Sydämeni alkoi hakata”, Winther kuvaa kiellettyjen symbolien aiheuttamaa tunnetta.

Hän haluaa selvittää, miksi ryhmistä poistuminen on vaikeaa. Liikkeet jättäneet saavat puheenvuoron.

Winther käsitteli nuoruutensa ristiriitoja jo esikoiselokuvassaan The Betrayal (2011), jossa hän kuvasi aikaansa oslolaisissa antifasisteissa ja uusnatseissa.

Tänä vuonna valmistunut Pakotie sai ensi-iltansa Rakkautta & anarkiaa -elokuvafestivaalilla alkuperäisnimellä Exit. Yle esittää dokumentista lyhennetyn 52-minuuttisen version.

Turvattomuus muuttuu vihaksi

Winther havainnollistaa lähihistoriaa arkistokuvalla 1990-luvun uusnatseista. Winfried Bonengelin kohuttu seurantadokumentti Beruf Neonazi (1994) paljastaa, miten läpeensä pahana pidetty Ingo Hasselbach pystyi muuttumaan. Bonengel onnistui haastamaan Hasselbachin mielipiteet ja herättämään hänet miettimään tekojensa vaikutusta.

Wintherin nuoruuden idoli Hasselbach ei ole nykyään yhtä avoin, koska uhkauksia tulee edelleen. Äärioikeistolaisten liikkeiden johtajana tunnettu mies on joutunut lähdön jälkeen varautumaan jatkuvaan uhkaan.

Kaikissa tarinoissa on samankaltainen kaari. Yksinäiset saivat turvaa ääriliikkeiden joukoista. Niissä turvattomuuden tunne muutettiin vihaksi. He suojelivat pyhää maata, vaikka valtion asukkaat eivät suojelua kaivanneet.

He myös hakeutuivat ulos samankaltaisten kokemusten jälkeen. Uutisissa näytettiin rasistien terroritöitä tai joku heidän vihaamaansa henkilö kohteli heitä ystävällisesti.

Anteeksiantamaton teko

Wintheriä auttoi ymmärtäväisen ääriliikeasiantuntijan kanssa keskustelu. Sen jälkeen käynnistyi Exit-projekti valmentamaan liikkeistä irrottautumista.

Henkilökohtainen tarina rytmittää kerrontaa mutta ei häiritsevästi. Winther hiljenee, kun entiset ääriliikeläiset tunnustavat tekojaan.

Vaino on vaikeuttanut myös elokuvan tekemistä. Haastateltavat eivät antaneet kuvata kotinsa ympäristöä, perhettään tai harrastuksiaan.

Vihalle perustuvista liikkeistä ei pääse täysin eroon koskaan. Joko vanhat ystävät vainoavat tai omat teot jäävät vainoamaan. Eräs entinen uusnatsi kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka potkaisi maassa makaava raskaana ollutta naista vatsaan.

”En anna sitä koskaan anteeksi itselleni.”

Dokumentti näyttää, kuinka eri ääriliikkeet toimivat samalla logiikalla. Entinen jihadisti muistuttaa:

”Ei pidä luulla, että ideologian jättävä muuttuu hetkessä humanistiksi.”

Pakotie, ma 15.10. klo 21.30 Tv1

X