Mika Kaurismäen dokumentti kertoo 50-vuotiaasta Ryhmäteatterista – Vesa Vierikko: ”Näyttelemisen tyylilajit vaihtuivat aina jutun myötä”
Vesa Vierikko, Kari Heiskanen ja kumppanit kertovat uudessa dokumentissa, miten Ryhmäteatterista tuli 80-luvulla räjähtävä ilmiö. Ryhmiksen poppoo sai myös tv-komiikan luomaan nahkansa.
Ryhmäteatterilaisia ryhmäkuvassa.
Ryhmäteatterin täyttäessä viime vuonna 50 tilattiin Mika Kaurismäeltä täyspitkä dokumentti Ryhmäteatteri (2018). Se on kenties Kaurismäen tärkein dokkari, vaikka 1980-luvun timanttijengin jälkeinen aika käydään läpi kuin velvollisuudentunnosta.
Tunnin osuus pääasiaa – kasarivuosikymmenen ilmiömäistä Ryhmäteatteria – on kuitenkin täyttä tavaraa.
1980-luku oli Arto af Hällströmin ja Raila Leppäkosken luotsaamalle ryhmälle triumfia, vaikka Hesarin Jukka Kajava ensin yritti nitistää nuoret keulijat. Näitä olivat Vesa Vierikko, Kari Heiskanen, Pirkka-Pekka Petelius ja Pertti Sveholm – ja porukan kasvaessa vaikkapa Kari Väänänen, Ulla Tapaninen, Timo Torikka.
”Näyttelemisen tyylilajit vaihtuivat aina jutun myötä. Ryhmäteatteri on kuin kevyt fregatti”, kuvailee Vesa Vierikko, jonka pitäisi juuri lähteä kuljettamaan venettään talviteloille.
Vierikko on vieraillut kotipesässään säännöllisesti senkin jälkeen kun siirtyi 1990-luvulla muille näyttämöille ja opettamaan Teatterikorkeaan. ”Ryhmiksen” 50-vuotisjuhlanäytelmä oli taas Vierikon varassa, Kafkan Muodonmuutos Esa Leskisen ohjauksessa. Dokumentti huipentuu siihen, kun Vierikko fiilistelee muodonmuutoksen kokeneen Muodonmuutoksen Keijo Saastamoisena.
Toinen koti
Muistot 1980-luvun Ryhmiksestä kuulostavat ohjelmassa siksikin niin tuoreilta, etteivät PP, Vierikko, Heiskanen tahi Svenkka ole alkaneet muisteluskirjojen tekoon.
”Meidän lapset sanoivat dokumentin nähdessään kyynelsilmin, että nyt he ymmärsivät, että Ryhmäteatteri oli teille toinen koti. Mehän rakensimme itse tilan Pengerkadulle. Heti sinne mentyä alkoi aina paukutus ja rakentaminen. Meillä oli suureelliset visiot, että tehdään tähän maailma”, Vierikko sanoo.
Ryhmisläisten omaakin jälkikasvua on päätynyt Ryhmäteatterin palkeille, Pihla Penttinen, Helena Vierikko, Eino Heiskanen.
Johtajattoman Ryhmäteatterin näyttämö Kallion Pengerkadulla oli Vesa Vierikolle (vas.), Kari Heiskaselle ja Pirkka-Pekka Peteliukselle siksikin niin rakas, että he itse rakensivat sen. © MARIANNA FILMS OY / YLE KUVAPALVELU
Dokumentin tekijä Mika Kaurismäki kehitteli tahollaan omia vaihtoehtoja ylipolitisoitumiselle. Hän plokkasi Ryhmäteatterista Väänäsen vakiotähdekseen, mutta Janne Kuusi valmisti suoraan Ryhmiksen kanssa kaksi elokuvaa. Täysin siekailematon Älä itke Iines (1987) näytetäänkin nyt Teemalauantaissa dokkarin parina.
”Mähän olen sarjakuvanäyttelijä”, Vierikko naureskelee.
”Olen pitänyt Teatterikoulussa Pinnallisen näyttelemisen peruskurssia, johon kuuluu 30 Aku Ankan ilmettä. Selkeyttää henkilön ajatusta, kun tehdään ensin isosti. Jos joku on ryöstetty, niin hänelle ei jää päälle muuta kuin tynnyri ja henkselit.”
Juuri niin käy Vierikon hahmolle Älä itke Iineksessä. Elokuvan henkilöitä ovat muun muassa Iines, Putte, Tipi ja Sylvesteri.
Ryhmäteatteri, la 13.10. klo 21.00 Yle Teema & fem
Ryhmisläisten tv-seikkailut
Ryhmäteatterilaiset työnsivät näppinsä kohtalokkaasti toosaan ja ovat tehneet siellä mullistavat urat. P-P Peteliuksella ja Kari Heiskasella oli Ryhmiksen Bowie-henkisessä musikaalissa Mr. Evergreenissä vaihteeksi pienet roolit, joten Pengerkadun takahuoneessa heillä oli aikaa ideoida Velipuolikuu (1983–84).
Tabuun (1986–87) valjastettiin koko ryhmä. Kun ohjelmasta puuttui kerran 12 minuuttia, tekijät tulivat irrotelleeksi Hömppäherra-kilpailun niin miehille kuin naisille. Samalla päästettiin piru irti tulevien aikojen putouksia varten.
Ryhmiksen Taru sormusten herrasta kesäteatterina Suomenlinnassa oli massiivisesti kuusituntinen.
”Siellä oli rikotuilla jätekaakeleilla päällystetty 15-metrinen linna. Olin kyllä yllättynyt, kun leffaversiossa teksti oli 95-prosenttisesti samaa kuin meillä. Me taas olimme tehneet televisioon Hobitit-sarjan (1993), koska hahmot olivat olemassa”, Vesa Vierikko sanoo.
Vierikko oli tietäjä Gandalf. Kari Väänänen teki ylitaipuvine nivelineen unohtumattoman Klonkun.