Urheilu-Suomi kertoo tappioista ja voiton huumasta - Pekka Laine: ”Ei ole mitään muuta aihetta, joka jakaisi ihmisiä enemmän kuin urheilu”

Musiikkidokumenteistaan muistettavan Pekka Laineen yhdessä J.P. Pulkkisen kanssa käsikirjoittama Urheilu-Suomi vie katsojat suurimpien voittojen ja katkerimpien tappioiden lisäksi fanikulttuurin ja urheilijan askeettisen elämäntavan äärelle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Musiikkidokumenteistaan muistettavan Pekka Laineen yhdessä J.P. Pulkkisen kanssa käsikirjoittama Urheilu-Suomi vie katsojat suurimpien voittojen ja katkerimpien tappioiden lisäksi fanikulttuurin ja urheilijan askeettisen elämäntavan äärelle.
(Päivitetty: )
Teksti: Onnimanni Liukkonen

Musiikkitoimittaja Pekka Laine on käsikirjoittanut erinomaiset suomalaisen musiikkimaailman historiaa kartoittaneet dokumenttisarjat Rock-Suomi (2010), Iskelmä-Suomi (2013) ja Klassinen Suomi (2016). Jo näitä sarjoja tehdessään hänelle nousi mieleen idea Urheilu-Suomen tekemisestä.

”Meillä alkoi hahmottua sellainen metodi tai peruskuvio, että samalla kun puhumme näistä sarjojen teemoista, siinä sivussa piirretään koko ajan hahmotelmaa siitä, millainen tämä maa on ja millaisia me suomalaiset olemme.”

Oli selvää, että juuri urheilusta löytyisi monia suomalaisuutta määrittäviä kulmia. Laineen mukaan suomalaisessa urheilussa oli hyvän tarinan peruspiirteet kahdesta syystä.

”Ensinnäkin urheilu on kietoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan, elämäntapaan ja arkeen ehkä voimakkaammalla tavalla kuin juuri mikään muu aihe. Se on lonkeroitunut kaikkialle.”

”Toinen asia on se että parhaita aiheita ovat sellaiset, joihin sisältyy voimakas ristiriita. Ei ole mitään muuta aihetta, joka jakaisi ihmisiä enemmän kuin urheilu”, Laine sanoo.

Kuten kaikki tiedämme, urheilua sekä rakastetaan että vihataan intohimolla. Toisille esimerkiksi radioselostus on pyhä toimitus. Toiset taas kääntävät kanavan välittömästi selostajan äänen kuullessaan.

Lajien ja teemojen kautta

Pekka Laine puhuu sarjan aiheista ja näkökulmista intohimoisesti rönsyillen. Hän kertoo, että kolmessa jaksossa keskitytään tiettyihin lajeihin; yksi jaksoista on omistettu jääkiekolle, yksi moottoriurheilulle ja yksi keihäänheitolle.

”Jos lätkä on kaupunki-Suomen laji, niin keihäs on erinomainen kurkistusikkuna sellaiseen traditionaaliseen suomalaiseen yksilöurheilun maailmaan, tiettyyn suomalaiseen mentaalimaisemaan ja aikakauteen.”

Loput jaksoista on otsikoitu temaattisesti. Yhdessä avataan urheilussa sitkeästi elävää sankarimyyttiä ja sitä, kuinka pienillä harha-askelilla sankari muuttuu konnaksi. Toisessa jaksossa käsitellään sitä, kuinka kansainvälisesti isot palloilulajit ovat reitti urheiluammattilaisuuteen.

Jani Sievinen kertoo ensimmäisessä jaksossa, minkälaista oli harjoitella, kun valmentajana oli oma isä. ©YLE KUVAPALVELU

Häviämisen vihaajat

Erityisen umpisuomalaisena aiheena Laine pitää häviämistä.

”Se oli teema, jonka keskiössä on mehukas ristiriita. Urheilijaksi päätyy ihmisiä, jotka vihaavat häviämistä. He ovat lapsia, jotka saavat raivarin, kun häviävät Afrikan tähdessä ja vaativat, että sitä pelataan niin pitkään, että voittavat. Mielenkiintoista, että heistä tulee ihmisiä, joiden elämässä häviäminen on koko ajan läsnä.”

Omana hypoteesinaan Laine esittää, että toisin kuin esimerkiksi ruotsalaiset, suomalaiset osaavat suorastaan fiilistellä häviämisellä. Kärsimyksillä, kuten Anders Masken Carlssonin maaleilla, nautiskellaan. Tappioilla mehustelu kuuluu erityisesti jalkapallomaajoukkueen kannattamiseen.

”Tappio-jaksossa eräs jalkapallofani toteaa, että maajoukkueen pelien seuratessa tunnelmat vaihtelevat kärsimyksestä erittäin pahaan kärsimykseen. Jaksossa 20 vuoden takaisesta Unkari-tappiosta on otettu kaikki irti.”

Musiikki välittää tunteita

Huolellisesti rakennetussa sarjassa ei ole unohdettu musiikin kertovaa roolia. Laine kertoo, että urheilumusiikin ja -tunnareiden traditiossa oli mahtava potentiaali tietynlaiseen överiyteen. Sopivaksi tekijäksi valikoitui muusikko ja tuottaja Matti Mikkola ja hänen Saimaa-yhtyeensä.

”Mikkolan kanssa pohdittiin, kuinka musiikki voi tavallaan ruokkia historian uudelleentulkintaa. Niissä melodioissa on elementtejä jostain vanhasta, kuten esimerkiksi legendaarisesta Leevi and the Leavingsin Urheiluruudun Tuhannen markan seteli -tunnarista, mutta mukaan on aina sotkettu jotain uutta. Miten musiikilla voi esimerkiksi kuvata rallin pikataivalta?”

Lainetta itseään miellyttää esimerkiksi tapa, jolla oikeanlainen musiikki toimii dokumentissa Sarajevon olympialaisten avajaisten rytmittäjänä.

”Fanfaarit soivat, kansat kohtaavat. Diktaattorin näköinen äijä pitää juhlapuhetta ja soihdut palavat. Siinä on aivan posketon, utopistinen fiilis. Kun siihen täräytetään se Saimaan biisi, tunnelma todella loksahtaa kohdalleen.”

Lapsuuden sankareita

Penkkiurheilija Pekka Laineelle ensimmäiset vaikuttavat kokemukset menevät 70-luvulle. Myös Urheilu-Suomen haasteltavien joukossa oli lapsuuden sankareita.

”Olen kotoisin Helsingistä ja HIFK on minun joukkueeni. Vaikuttavia kokemuksia on ollut, kun joskus seitsemänvuotiaana pääsin jäähallille näkemään ensimmäistä kertaa Hexi Riihirannan ja Juha Rantasilan kaltaisia lätkäikoneita.”

Tunnetta Laine löytää urheilusta vieläkin. Hän eli vahvasti mukana Susijengi-huuman. Koripallon NBA:n alettua hän tarkastaa aina aamuisin uutiset Lauri Markkasen otteista.

Urheilu-Suomi, ke 15.11. klo 21.00 Teema & Fem

 

X