Kerttu ja Markku – Toivoa etsimässä -dokumenttisarja muistuttaa, ettei kukaan pelasta maailmaa yksin
Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi levittävät toivoa uudessa dokumenttisarjassaan, eivätkä halua syyllistää ympäristöstä ja tulevaisuudesta huolestuneita ihmisiä. Se todellinen vastuu kuuluu yrityksille ja poliitikoille.
Markku Sipi ja Kerttu Kotakorpi haluavat löytää toivoa ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumisessa. Tätä käsitellään Kerttu ja Markku - Toivoa etsimässä -ohjelmassa.
Kerttu Kotakorpi on meteorologi ja tietokirjailija, Markku Sipi televisiodokumenttien ohjaaja ja käsikirjoittaja. Kummallakin on suurta kiinnostusta ilmastokysymyksiin ja vahvaa kokemusta niiden käsittelystä.
”Kolme vuotta sitten teimme Ylellä vastausvideoita ilmastoaiheisiin kysymyksiin. Projektin lopuksi puhuttiin, kuinka ilmastonmuutoksesta pitäisi tehdä sarja. Markku sai idean toivosta ja hyvistä uutisista”, kertoo Kotakorpi.
”Olemme ilmastonmuutoksen edessä niin marinoituja kaikella negatiivisella, että siitä on tainnut tulla itseään toistava narratiivi. Se on harmi, sillä tosi paljon hienoja edistysaskeleita jää varjoon. Siitä idea toivosta sitten jatkojalostui”, jatkaa Markku Sipi.
Toimittajakaksikon dokumenttisarja Kerttu ja Markku – Toivoa etsimässä on kunnioitusta herättävä kokonaisuus, sekä mittava tietopaketti että positiivisia tunteita ruokkiva elämys.
Avausjakso kysyy uskaltaako maailmaan enää tehdä lapsia. Sipillä lapsia on, Kotakorvella ei: juontajat tuovat rohkeasti ruutuun myös henkilökohtaisia tuntojaan.
”Minusta ei ole ollut kovin näkyvästi esillä se, että väestönkasvun suurin vaihe maailmassa on jo ohitettu”, Kotakorpi huomioi.
Tutustuminen paikan päällä Afrikan poikki kulkevaan vihreään muuriin tarjosi toimittajille ikimuistoisen mahdollisuuden nähdä konkreettisesti millaista työtä paikan päällä tehdään – ja millaisia ovat sen haasteet.
Puolet riittää
Toisessa jaksossa tutustutaan maanviljelyyn ja lehmiin Suomessa.
Kirjailija Risto Isomäki kertoo, kuinka lihansyönti ja eläintuotanto aiheuttavat paljon enemmän kasvihuonepäästöjä kuin tunnustetaan, koska virallisissa arvioissa ei ole mukana laidunmaa- ja rehupeltohehtaareilta vapautuvaa hiilidioksidia.
”Jos pystyisimme vähentämään lihansyöntiä maailmanlaajuisesti vähän yli puolella, niin todennäköisesti meidän ilmasto-ongelma haihtuisi ilmaan”, Isomäki arvioi.
”Kolmas jakso on itselleni tosi henkilökohtainen”, sanoo Kotakorpi.
”Aluksi tuntui typerältä ottaa lähtökohdaksi niin henkilökohtainen kokemus, kuin mökkimetsän häviäminen, mutta matkan varrella selvisi, että kokemuksen jakaa yllättävän moni suomalainen.”
Kohtalonkysymys-jakson aiheena on meri, jonka Sipi sanoo menneen ”ihon alle”.
”Meret säätelevät elämää maapallolla eikä niiden lämpenemistä voi pysäyttää. Laitan toivoni siihen, että olemme hiljalleen heränneet niiden merkitykseen myös päättäjätasolla.”
”Energiantuotanto on hanskassa sekä meillä Suomessa että maailmalla. Moni asia menee vauhdilla oikeaan suuntaan, mikä toivottavasti välittyy myös tästä jaksosta”, kommentoi Kotakorpi viitososaa.
Ansaittu Albert
Sipi tietää, että suurin osa tämänkaltaisten ohjelmatuotantojen päästöistä syntyy matkustamisesta.
”Me pyrimme käyttämään kimppakyytejä ja biokaasuautoja, suosimme kasvisruokaa ja kiinnitimme huomiota sähkön alkuperään.”
Päätösepisodissa seurataan näköalapaikalta Dubain historiallista ilmastokokousta, jonne oli pakko lentää. Kokouksen synnyttämä ympäristökuormitus kirvoitti tunnetusti kirpeääkin kritiikkiä, mutta ohjelmalla on silti myös eittämätön ylpeilyn aihe.
”Albert on brittiläinen sertifiointijärjestelmä, jonka tarkoituksena on saada alas tv- ja elokuvatuotantojen hiilijalanjälkeä”, kertoo Sipi.
”Jos Albert-tarra löytyy sarjan tai elokuvan lopusta tietää, että ohjelma on tuotettu vastuullisesti.”
Kerttu ja Markku – Toivoa etsimässä sai tuon sertifikaatin ensimmäisenä Ylen omana tuotantona.
Kerttu ja Markku – Toivoa etsimässä maanantai 26.8. klo 19.00, TV1