Elokuva-arvio: Kunniattomat paskiaiset oikoo historian vääryyksiä – ohjaaja Quentin Tarantino ei tapansa mukaan pihtaile väkivallassa

Kunniattomat paskiaiset syntyi Tarantinon ajatuksesta, että toisessa maailmansodassa olisi pitänyt olla amerikanjuutalaisten sotilaiden iskujoukko.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Christoph Waltz palkittiin parhaan sivuosan Oscarilla roolistaan eversti Hans Landana.

Kunniattomat paskiaiset syntyi Tarantinon ajatuksesta, että toisessa maailmansodassa olisi pitänyt olla amerikanjuutalaisten sotilaiden iskujoukko.
Teksti:
Pekka Eronen

Kunniattomat paskiaiset (Inglourious Basterds, Saksa–USA 2009) uudelleenkirjoittaa historiaa. USA:n armeijalla ei toisessa maailmansodassa ollut amerikanjuutalaisten sotilaiden iskujoukkoa, joka olisi maksanut potut pottuina ja silmän silmästä Euroopassa mellastaville natseille. ”Olisi pitänyt olla”, ajatteli Quentin Tarantino ja kuvitteli elokuvaansa sellaisen.

Mikä ettei? Mielikuvituksen käyttö on elokuvissa sallittua, ja ohjaaja on uransa loppupuolella innostunut oikomaan historian vääryyksiä. Django Unchained (2012) teki niin villissä lännessä, Once Upon a Time in… Hollywood (2019) Hollywoodissa.

Brad Pitt on Kunniattomien paskiaisten luutnantti Aldo Raine, joka silkalla sisulla koulii juutalaista kostajaryhmäänsä. Mélanie Laurent ja Diane Kruger ovat naisia, jotka uurastavat natsien pään menoksi.

Tapansa mukaan Tarantino ei väkivallassa ainakaan pihtaile, ja kerronta on epätasaista. Jännite kumminkin säilyy. Siitä pitävät huolen Christoph Waltz ja hidas, kylmää hikeä nostattava alkujakso. Eversti Landa on syväjäädytetty konna, jota on ilo inhota.

Inspiraation elokuvaansa Tarantino sai Enzo G. Castellarin italialaisrevittelystä Panssarijunalla helvettiin (1978).

✪✪✪✪

Kunniattomat paskiaiset, lauantai 22.6. klo 21.00, TV5

Lue myös: Seurapiireistä agentiksi – Nancy Wake taisteli pelottomasti toisessa maailmansodassa selviytyen täpärästi salamurhaajien ansoilta

X