Maalaisidylli on uhattuna uudessa komediasarjassa
Maalaiskomedioiden tekijöiden uudessa Korpelan kujanjuoksu -sarjassa toimittaja muuttaa takaisin kotiseudulleen, jota varjostaa salakavala kaivoshanke.
Ohjaaja Jukka Mäkisellä on niin tavallinen nimi, ettei se helpolla jää mieleen. Hänen yhdessä käsikirjoittaja Heikki Luoman kanssa tekemänsä sarjat sen sijaan ovat kyllä tarttuneet kansakunnan kollektiiviseen muistiin.
Maalaiskomedia-otsikon alla syntyivät vuosina 1998–2006 sarjat Vain muutaman huijarin tähden, Peräkammarin pojat, Mooseksen perintö ja Turvetta ja timantteja. Niiden jälkeen miljoonayleisön keräsi Pirunpelto (2009–2013).
Komediaa ja jännitystä
Korpelan kujanjuoksussa luvassa on jännitystä, komediaa, kunnallispolitiikkaa ja ympäristöasiaa.
”Me alustellaan ideat yhdessä käsikirjoittaja Heikki Luoman kanssa”, Mäkinen kertoo työprosessista.
”Heikin vahvuus on hahmot, hän osaa kirjoittaa luonteita, hän tekee raa’an työn. Sitten tavataan ja soitellaan ja hahmotellaan juonenkäänteitä. Siinä vaiheessa moottori käy 24 tuntia vuorokaudessa. Minä jälkiviisastelen ja editoin lopullisen käsikirjoituksen kuvauskuntoon.”
Vaikka Mäkisen sarjoista puhutaan usein maalaiskomedioina, ei Pirunpeltokaan ollut enää varsinainen komedia. Myös Korpelan kujanjuoksu yhdistelee erilaisia elementtejä.
”Jos karkeasti haluaa luonnehtia, näiden aikaisempien tekemistemme mukaan, niin tässä on Pirunpellon kovaa maailmaa, mutta myös Matkalaukkukostajan (vuonna 1991 esitetty sarja, jonka käsikirjoitti Luoma ja Mäkinen oli dramatisoimassa) huumoria. Mysteerijuoni pysyy mukana ja nousee keskeisemmäksi lopussa yhdessä ympäristöasioiden kanssa”, Mäkinen sanoo.
”Koitamme pitää semmoisen jännityksen ja jännitteen siinä esillä. Silloin huumorin, jännityksen ja väkivallan uhkan väliset kontrastit tukevat toisiaan.”
Studiossa ei kuvata
Mäkinen ei oikein tiedä miten hänen ohjaamansa sarjat päätyvät aina sijoittumaan maalaismaisemaan. Toki hän on viettänyt lapsuutensa kesät aina maalla ja Kyyjärveltä kotoisin olevalla Heikki Luomalla jalat ovat tiukasti maaseudun turpeessa, nykyisin Jokioisissa.
”Tietyllä tavalla nämä draamat ovat jotenkin yhteisöllisiä”, Mäkinen kertoo.
”Korpelan kujanjuoksussa on komiikkaa, kunnallispolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa, jotka liikuttavat ihmisiä tässä ajassa. Kaivostoiminta uhkaa Korpelan tilan suunnittelemaa luomutuotantoa ja samalla koko maalaisidylliä.”
Menestys on tuonut Mäkiselle poikkeuksellista luottoa. Katsojien suosioon pääseminen on mahdollistanut sen, että parhaillaan kuvataan jo sarjan toista kautta ja keväällä kuvaukset jatkuvat kolmannella kaudella.
Pirunpeltoa kuvattiin viidestä seitsemään paikkakunnalla, mutta Korpelan kujanjuoksu on kuvattu 90-prosenttisesti Nokialla.
Mäkisen mielestä aidoissa maisemissa kuvaaminen tuo ilmaisuun rikkautta, luonto ja vuodenaikojen kierto ovat läsnä. Toki haasteitakin löytyy.
”Viime kesä oli armotonta kamppailua säiden kanssa, mutta nyt on ollut vähän helpompaa. Sellaiset normaalit kuvauskarkelot, mutta silti studiossa ei kuvata mitään”, täräyttää ohjaaja lopuksi.
Teksti Onnimanni Liukkonen
Korpelan kujanjuoksu TV1 su 4.9.2016 klo 21.05