Anna-Leena Härkönen yllättyi, kun kuuli esikoiskirjastaan suunniteltavan uutta Häräntappoase-televisiosarjaa: ”Ensirakkaus on ajaton teema”

Anna-Leena Härkönen nähdään näyttelijänä Häräntappoase-sarjassa, joka pohjautuu hänen esikoisromaaniinsa. Uudessa sarjaversiossa kirjan tapahtumat on tuotu 1980-luvulta 2020-luvulle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Häräntappoaseen ensimmäinen televisiosarja valmistui vuonna 1989.

Anna-Leena Härkönen nähdään näyttelijänä Häräntappoase-sarjassa, joka pohjautuu hänen esikoisromaaniinsa. Uudessa sarjaversiossa kirjan tapahtumat on tuotu 1980-luvulta 2020-luvulle.
Teksti: Onnimanni Liukkonen

Vaikka Anna-Leena Härkönen on juuri katsonut loppuun uuden Häräntappoasesarjan, sen arvioiminen on hänelle hankalaa.

Sarja pohjautuu Härkösen Häräntappoaseesikoisromaaniin, joka julkaistiin 1984, kun hän oli 17-vuotias.

”Olen täysin väärä ihminen sanomaan sarjasta mitään, sillä en tietenkään osaa katsoa sitä objektiivisesti. Huomasin esimerkiksi miettiväni monen repliikin kohdalla, että oliko tämä minun kirjoittamani vai uusien käsikirjoittajien kirjoittama”, Anna-Leena Härkönen sanoo.

”Mutta kyllä sarja näytti minusta hyvältä, ja päähenkilöä näyttelevä Carola Hakola on tosi rento ja luonteva roolissaan.”

Ajatus Häräntappoaseen uudesta versiosta hätkähdytti

Häräntappoase tuntui 1980-luvulla ainutlaatuiselta kirjalta, sillä se kuvasi nuorten suhteita sievistelemättä ja taivastelematta. Romaani sai J.H. Erkon esikoiskirjapalkinnon, ja sitä lukivat niin teinit kuin aikuisetkin.

Häräntappoaseen pohjalta 1989 tehdystä sarjasta voi puhua sukupolvikokemuksena. Sen nähtyään oli vaikea kuvitella päähenkilöiden, Allun ja Kertun, rooleihin ketään muita kuin Santeri Kinnunen ja Outi Alanen.

Tämän vuoksi moni 1980-luvun elänyt hätkähti kuullessaan, että Häräntappoaseesta suunnitellaan uutta, 2020-luvulle sijoittuvaa tv-versiota. Ja niin hätkähti kirjailija Härkönenkin.

”Ajattelin, että kirjan pointti on juuri se, että se kuvaa 80-lukua. Tuottaja Oskari Sipola perusteli kuitenkin asian hyvin: ensirakkaus on ajaton teema ja se teema puhuttelee missä ajassa tahansa. Sipola sai minut vakuuttumaan, ja hänen ideansa alkoi kuulostaa kiinnostavalta”, Härkönen kertoo.

Ainoaksi ehdoksi Härkönen asetti sen, että hänen itsensä ei tarvitse kirjoittaa riviäkään sarjan käsikirjoitukseen.

”En ole koskaan halunnut osallistua omien tekstieni pohjalta tehtyihin tuotantoihin. Minulla ei ole niihin riittävästi etäisyyttä.”

Santeri Kinnunen palaa päähenkilön isäpuolena

Näyttelijäksi Anna-Leena Härkönen lähti kuitenkin sarjaan mielellään. Hän näyttelee Hilja-tätiä, nuorta isoäitiä, jonka konservatiiviseen maailmankuvaan päähenkilö Allu ei millään tavalla mahdu.

”Hiljaa oli hauska näytellä, ja oli kiva päästä samalla näkemään, miten hyvä meininki kuvauksissa oli.”

Uuden Häräntappoaseen Allu on biologisesti tytöksi määritelty ihminen, joka ei koe tätä sukupuolta omakseen.

Sukupuolten moninaisuudesta ei kuitenkaan tehdä sarjassa numeroa. Nuoret roolihenkilöt suhtautuvat asiaan mutkattomasti ja kyseenalaistamatta.

Myöskään Härkönen ei nähnyt mitään ongelmaa siinä, että hänen pojaksi kirjoittamansa hahmon biologinen sukupuoli on sarjan uudessa versiossa vaihdettu.

”Siihen sopeutuminen oli hyvin pientä sen jälkeen, kun olin jo hyväksynyt sen, että tapahtumat muutetaan nykyaikaan.”

Härkösen lisäksi sarjassa on mukana toinenkin näyttelijä Häräntappoaseen historiasta.

”Se oli minusta tosi hauskaa, että Allua 80-luvulla näytellyt Santeri Kinnunen palasi nyt Häräntappoaseen pariin Allun isäpuolena.”

Lue myös: Anna-Leena Härkönen teini-iässä ahdistelun kohteeksi: ”Koskettelua ilman lupaa tapahtui nuoruudessani todella paljon”

X