Arvio: Marseille-trilogian päätösosa César toimii maanläheisen rakastettavuutensa takia vuosikymmenienkin jälkeen
Kuuluisan Marseille-trilogian César-päätöselokuvassa kaikkien salaisuudet paljastuvat ja leskeksi jääneen Fannyn poika lähtee etsimään oikeaa isäänsä.
Ranskalainen draamakomedia vuodelta 1936. Marcel Pagnolin maanmainio Marseille-sarja täydentyi trilogiaksi, tällä kertaa kirjailija-tuottaja Pagnolin omassa, vähän kakkososaa huojuvammassa ohjauksessa. Marseille-trilogian sydän, satamakapakoitsija César on toki aina vaan vakuuttavassa vedossa, antaumuksellisena tulkitsijanaan Raimu.
Césarin äänekäs hahmo sen parhaiten demonstroikin, että Pagnolin piirustamat satamakaupunki Marseillen ihmiset ja jutut alkoivat elää omaa elämäänsä. Césarin poika Marius (Pierre Fresnay) tosin on ajautunut huonoille teille, ”maanpakoon” kotikaupungistaan, mutta olisiko Marius palautettavissa yhteisön huomiin?
Aikaa on kulunut edellisistä osista, ja uutena henkilönä tilaa saa Fannyn (Orane Demazis) ja Mariuksen poika Césariot (André Fouché). Klassisen Marseille-trilogian maanläheinen rakastettavuus on kestävää sorttia. Suomalaistenkin kyläkomedioiden tekijöiden sopisi ottaa oppia. Esimerkiksi Asterixin värikkäisiin gallialaiskyläläisiin on otettukin.
***½
César, sunnuntai 1.8. klo 12.00, Teema & Fem
Lue myös: Elokuva-arvio: Ranskalaisklassikko Fanny on ilahduttava elokuva