Babylon Berlin kertoo suuren, kompleksisen tarinan: Berliinin matkan avoimesta demokratiasta kauheaan, barbaariseen diktatuuriin

Puhelimesta kuuluu selvällä suomen kielellä ”terve”. Saksalaisen jännityssarjan, Babylon Berlinin, tekijä Henk Handloegten vietti viisi ensimmäistä vuottaan Helsingin Lehtisaaressa, jossa hänen isänsä työskenteli lähetystössä. Tervehdystä lukuunottamatta suomen kieli on kyllä unohtunut.

Babylon Berlin on tämän syksyn tapaus. Se on kaikkien aikojen kallein ei-englanninkielinen sarja. Kriitikoiden ylistämä mysteeri perustuu Volker Kutscherin dekkarikirjasarjaan, jonka ensimmäinen osa on juuri ilmestynyt suomeksi.

Tarina sijoittuu Berliiniin juuri ennen natsien valtaannousua. Päähenkilö on Gereon Rath, ensimmäisen maailmansodan veteraani ja rikoskomisario, joka saapuu Kölnistä Berliiniin suorittamaan salaista tehtävää. Charlotte Ritter on puolestaan rikostutkijan urasta haaveileva muodikas flapper-tyttö ja osa-aikainen prostituoitu, joka työskentelee myös poliisin virkailijana.

Kolmas päähenkilö on 1920-luvun lopun kuohuva Berliini, jonka hypnoottiseen pyörteeseen päähenkilöt imeytyvät.

Minkälaiseen maailmaan Babylon Berlinissä sukelletaan?

Sarja on hypnoottinen jännistystarina. Berliini oli hyvin avoin ja vapaamielinen kaupunki 1920-luvulla, ja siellä tapahtui valtavia poliittisia mullistuksia. Saksa oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan, ja keisari ja muut vanhat auktoriteetit olivat poissa. Kaupungissa oli glamouria, mutta myös kauheaa köyhyyttä, tuloerot olivat suuret.

Miten nouseva natsiaate näkyy sarjassa?

Natsit olivat vain yksi pieni ryhmittymä muiden joukossa. Saksa ei ollut tuomittu natsismiin, vaan oli olemassa vaihtoehtoja. Tämä näkyy sarjassa. Babylon Berlin on saksalainen sarja ilman natseja!

Kerro sarjan visuaalisesta tyylistä.

Se on elokuvallinen kokemus. Visuaalinen tyyli on ylenpalttinen. Sarjasta löytyy viittauksia suuriin saksalaisiin ekspressionisteihin, kuten Fritz Langin elokuviin. Kokonaistunnelma on täynnä saksalaista angstia.

Minkälainen kaupunki Berliini oli 1920-luvulla?

Se oli paljon modernimpi kuin nykyisin kuvitellaan. Naiset kävivät töissä, ja heillä oli paljon enemmän vapautta kuin esimerkiksi 1950-luvulla tai natsiaikana. Katsoja saattaa yllättyä, kuinka lähellä tuolloinen Berliini oli nyky-yhteiskuntaa.

Babylon Berlin on maailman kallein ei-englanninkielinen sarja. Kuinka ensimmäiseen kauteen käytetyt 38 miljoona euroa näkyvät lopputuloksessa?

Berliini tuhoutui täysin toisessa maailmansodassa. Koko kaupunki piti luoda sarjaa varten uudestaan ulkoilmastudiossa. Berliinissä oli 1920-luvulla neljä miljoonaa asukasta, joten avustajia tarvittiin paljon. Ja heidät piti vaatettaa ajanmukaisesti. Se oli kallista, mutta siksi lopputulos on uskottava.

Achim von Borries, Henk Handloegten ja Tom Tykwer. © MVPHOTOS

Sinä, Tom Tykwer ja Achim von Borries olette käsikirjoittaneet ja ohjanneet sarjan yhdessä. Kuinka yhteistyönne toimi?

Työstimme käsikirjoitusta kolme ja puoli vuotta yhdessä. Emme kuvanneet sarjaa kronologisessa järjestyksessä, vaan kuvauspaikkojen ehdoilla. Siksi jokaisessa jaksossa on kaikkien ohjaajien kohtauksia. Kukaan ei ollut työskennellyt siten aiemmin, mutta ihmeellistä kyllä, se toimi.

Millaisen tarinan halusitte kertoa?

Halusimme ylittää yleisön odotukset. Katsojalle on kiinnostavaa yllättyä hyvällä tavalla. Kun luulet ymmärtäväsi, kuka sarjan hahmo on, hänestä löytyykin aivan uusi puoli. Sellaisia ihmiset ovat, vain yksi luonteenpiirre ei määritä heitä. Esimerkiksi päähenkilöstämme Charlottesta tulee jatkuvasti esiin uusia vivanhteita.

Onko televisio kiinnostavampi väline tehdä draamaa kuin elokuva?

Se riippuu aina tarinasta, jonka haluat kertoa. Elokuva on kuin novelli, tv-sarja kuin romaani. Monen kauden pituisella Babylon Berlinillä voi kertoa suuren, kompleksisen tarinan, Berliinin matkan avoimesta demokratiasta kauheaan, barbaariseen diktatuuriin. Siihen tarvitaan enemmän kuin 90 minuuttia.

Babylon Berlin, pe 4.9. klo 22.55 Tv1

Lue myös: Maailmojen sota: Eleanor Tomlinson vastaan marsilaiset