BBC:n yhdeksänosainen suursarja uppoutuu sivilisaatiomme lyhyeen historiaan

BBC:n suursarja haluaa kertoa taiteen, kulttuurin ja sivilisaation historian. Tai ainakin osan siitä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yhdeksänosaisen dokumenttisarjan isäntä Simon Schama pohtii, miksi yksi sivilisaatio sammuu ja toinen säilyy.

BBC:n suursarja haluaa kertoa taiteen, kulttuurin ja sivilisaation historian. Tai ainakin osan siitä.
(Päivitetty: )
Teksti: Arto Pajukallio

Maapalloa asuttaa nykyisin yli seitsemän ja puoli miljardia ihmistä. Muutamia kymmeniä tuhansia vuosia sitten joku esi-isämme raapusti luolan seinään kätensä ääriviivat. Sen koommin on taidetta ja sivistystä syntynyt, mutta myös tuhoutunut valtavat määrät.

Itse asiassa sarja Historia: kulttuurien juurilla (Civilisations, Britannia 2017) muistuttaa heti alkuminuuteillaan yhdestä oman aikamme hävityksestä: vuonna 2015 Isis hyökkäsi ikivanhaan Palmyran kauppakaupunkiin Syyriassa, tuhosi parissa tunnissa suuren osan kaupungin monikansallisesta kulttuuriperinnöstä sekä murhasi sen suojelijoita.

Ihmiskunnan historia on täynnä ties minkä nimissä tuhottuja kulttuureja.

”Tajuamme kulttuurin arvon sokista, joka syntyy, kun ihmisyyttämme silvotaan”, julistaakin brittiläinen kulttuurihistorioitsija Simon Schama painokkaasti.

Asiaa, ei kaskuja

Ensimmäinen episodi Toinen luominen harppoo yksittäisin esimerkein valtavan askeleen ihmisyyden historiaa. Luolamiehet raapustivat kuvia metsästämistään häristä, myöhemmin Pablo Picasso palasi aiheeseen sarjalla omia härkätöitään, joiden tyylit ulottuivat kubistisesta minimalistiseen.

Mayat uskoivat taiteessaan maailmanlopun koittavan vuonna 2012, mutta me tiedämme ettei näin käynyt. Joskus saamme yllättyä, kun jo moneen kertaan ryöstetyistä muinaisista haudoista löytyykin todellinen aarre, vaikkapa satoja muinoin kuolleen soturin myötä haudattuja esineitä, joista tutkijat lukevat menneen kulttuurin arkea.

Sarjan myöhemmissä osissa syvennetään pohdintoja. Toteutus taitaa pidättäytyä vakavassa asiallisuudessa, ehkä jopa kuivakkaastikin: näillä luennoilla ei lähestytä aihetta tai kosiskella katsojaa kevein aasinsilloin tai kuvaavin kaskuin.

Taide ihmisen kuvana

Ennakkotietojen perusteella sarja näyttää painottuvan ainakin kuvataiteisiin. Toisessa jaksossa Ihmisen kuva Mary Beard analysoi mitä vuosituhansien takainen taide kertoo aikansa ihmiskäsityksestä.

Paratiisin kuvissa Schama kertaa maisemataiteen kehitystä aina Song-dynastian ajoista alkaen. Jumalan kuvassa Beard tutkii eri uskontokuntien tapaa hyödyntää taidetta pyhillä paikoilla. Taiteen riemuvoitossa Schama matkaa paavillisesta Roomasta ottomaanien Istanbuliin.

David Olusoganin juontamassa kuutosjaksossa Maailmankuva avartuu paneudutaan 1400-luvun kauppa- ja löytöretkistä alkaneeseen kulttuurien kohtaamiseen.

Värien lumossa Schama kuvaa värien ja sivilisaation kiinteää yhteyttä.

Ison-Britannian muuttunut suhde alusmaihinsa vaikutti myös taiteeseen, uskoo Olusoga siirtomaa-ajan kuvauksessa Edistys – kultti itsessään.

Päätösjaksossa Elämän kipinä Schama tulkitsee ihmisyyden syntyvän luovuudesta ja mielikuvituksesta, ja pohtii, miltä näyttää taiteen tulevaisuus. Maailmanloppuja siinäkin ennustetaan, mutta toisella tietämyksellä kuin mayat.

Historia: kulttuurien juurilla, ti 21.8. klo 21.00 Yle Teema & fem

X