Dokumentti Sota vai rauha kertoo amerikkalaisesta 1960-luvun radikaalista opiskelijaliikkeestä, joka turvautui jopa väkivaltaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
The Weather Underground
Professori Bill Ayers (oik.) ja hänen vaimonsa Bernardine Dohrn kuuluivat The Weather Underground -liikkeen kantaviin voimiin. © YLE KUVAPALVELU
Radikalisoitunut The Weather Underground -ryhmä halusi 1960–70-luvulla muuttaa maailmaa väkivallan keinoin. Mitä vanhat aktivistit ajattelevat menneestä – ja nykymenosta?

Äskettäinen äärioikeiston mielenosoitus Washingtonissa jäi valtaisan vastamielenosoituksen varjoon. Muutenkin Yhdysvalloissa on nähtävillä sekä ruohonjuuritason että virallisempaa liikehdintää presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa eriarvoistavaa ja lyhytnäköistä politiikkaa vastaan.

Se tarjoaa hyvän nykyajan peilin 50 vuoden takaisille asioille, joita suomalainen elokuvantekijä Inderjit Khaur Khalsa kuvaa 2017 valmistuneessa puhuttelevassa dokumentissaan Warpeace eli Sota vai rauha.

Khalsan kohteena on radikaali Weather Underground -järjestö, joka syntyi opiskelijaliike Students for a Democratic Societyn liepeiltä Michiganin yliopistossa 1969. Liikkeen taustalla oli opiskelijoiden pitkä rauhanomainen kamppailu Vietnamin sodan päättämiseksi.

Kun marssit ja mielenosoitukset eivät tuntuneet tekevän mitään vaikutusta, osa opiskelijoista radikalisoitui ja alkoi suunnitella suoraa toimintaa, väkivaltaisia iskuja armeijaa ja poliisia vastaan.

Alun perin The Weatherman -nimellä tunnetusta ryhmästä tuli kuuluisa, kun kolme sen jäsentä kuoli heidän rakentamiensa pommien räjähtäessä newyorkilaisen talon kellarissa.

Sen jälkeen ryhmän johtohenkilöt joutuivat pakenemaan maan alle vuosikausiksi. He jatkoivat vastarintaa pommi-iskuilla hallinnollisiin kohteisiin, mutta ilmoittivat iskuista aina etukäteen, joten uhreja ei tullut. Vietnamin sodan päätyttyä amerikkalaisten osalta 1973 tuolloin Weather Undergroundina tunnettu ryhmä kuihtui.

Kuin hippiliike

Khalsan dokumentissa puhuvat Weather Undergroundin jo ikääntyneet johtajat Bill Ayers ja Bernardine Dohrn sekä ryhmän jäsen Cathy Wilkerson. He muistelevat liikkeen vaiheita, ja etenkin Ayers ja Dohrn muistuttavat siitä, että mikään ei yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa ole heidän toimintansa jälkeen muuttunut. Oikeastaan päinvastoin.

Weather Undergroundin vaiheita ja toimintaa tutkineet Bryan Burrough ja Jeremy Varon luovat taustaa Ayersin ja Dohrnin retoriikalle. Heidän mielestään Weather Underground oli hieman kuin hippiliike: idea oli, mutta ei mitään käytännön ajatusta tai kokemusta toteuttaa sitä. Liike on saattanut saada puolimyyttisen maineen, mutta tosiasiassa sen merkitys jäi vähäiseksi.

Burroughs jopa sanoo, että ainoa mitä Weathermenit saivat aikaan oli turvallisuusjärjestelmien vähittäinen tiukkeneminen nykyiselle tasolle.

Keskiyö lähestyy

Khalsa tuntee silti sympatiaa vanhoja radikaaleja kohtaan, eikä se ole ihme. He sentään yrittivät taistella oikeudenmukaisemman kotimaan ja maailman puolesta, väärin keinoin, mutta kuitenkin.

Ja yhä vieläkään Ayersin puheet kapitalismin armottomuudesta eivät ole tyhjää sanahelinää.

”Joko me pelastamme maailman ja tuhoamme kapitalismin tai pelastamme kapitalismin ja tuhoamme maailman”, sanoo Ayers.

Omalla tavallaan tähän yhtyy dokumentissa myös kielitieteilijä Noam Chomsky, joka muistuttaa ydinsodan uhasta varoittavasta tuomiopäivän kellosta. Kapitalismin supermalli Trumpin valinnan jälkeen se on enää kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.

Sota vai rauha, ma 10.9. klo 21.30 Tv1

X