Elokuva-arvio: Elämää kuoleman jälkeen on Klaus Härön vavahduttava draamakomedia, joka on ohjaajan avausteos omakohtaisuuteen
Klaus Härö on varma inhimillisten draamojen ohjaaja, jonka työt välillä maistuvat varovaisilta. Elämää kuoleman jälkeen on avaus omakohtaisuuteen käsitellen surutyötä äidin kuolemasta.
Klaus Härön draamakomediassa Elämää kuoleman jälkeen omaa merkkejä räväköitymisestä. Asiat tapahtuvat mitä pienimmässä ympyrässä perhepiirissä ruotsinkielisellä maaseudulla, mutta kokemus on vavahduttavinta jokaisen eteen joskus tulevaa.
Taitavasti poimittu Martin Paul on valokuvausopiskelija Stefan, joka pyrkii lapsuudenkodissa rauhoittamaan tilanteen isä Nissen (Peik Stenberg) huutaessa hautajaisjärjestelyistä.
Nisse on melkeinpä irrationaalinen kovassa paikassaan. Häröllä on lähes aina hyvin näkemyksellisiä ratkaisuja. Nyt erityistä on näyttelijätöiden kaksijakoisuus Stefanin rauhallisuudesta isän kipuiluun, jossa tulkinta on lähes tyrkyttävää.
Surutyön nyanssien lisäksi Härölle on tällä kertaa tärkeää ikuistaa maaseudun suomenruotsalainen tavismiljöö, mikä toteutuu nautittavasti.
****
Elämää kuoleman jälkeen, tiistai 29.11. klo 22.00, TV1