Balmoralin linna on kuningatar Elisabethin kesämökki – kolmiosainen sarja kurkistaa kulisseihin illuusiota rikkomatta

Muutamia kansallishenkisiä tarinoita voi kerrata huoletta, koska katsojia riittää aina. Suomalaisille sellaisia ovat esimerkiksi Mannerheim ja toinen maailmansota. Briteille Beatles ja toinen maailmansota. Ja uusimpana kuningatar Elisabetin elämä.

Se oli kuin toteen käynyttä satua, eräs kuningattaren kanssa Balmoralin linnassa tanssinut hovimestari sanoo.

Monarkista on tullut lähihistorian satuhahmo, koska hän on elänyt läpi yhden valtakunnan isot muutokset. Elisabet, 91, on ollut kuningatar 66 vuotta. Hänen aikanaan näennäisestä hallitsemisesta on tullut täyttä edustamista.

Kiehtovan maailman dokumenttisarja kuvaa Elisabetin suhdetta hänen lomapaikkaansa Balmoralin linnaan. Viihteeseen keskittyvän kaupallisen kanavan Channel 5:n sarja valmistui viime vuonna.

Parhaat juorut

Ensimmäinen osa käy läpi vuodet 1936–1954, kuinka linnasta tuli tärkeä kuningattarelle. Toinen osa keskittyy Elisabetin perhe-elämään Dianan kuolemaan saakka 1997. Viimeisessä osassa käsitellään uuden sukupolven skandaalit viime vuoteen asti.

Balmoral on ollut tärkeä paikka Elisabetille (yläkuvassa oik.) jo 1930-luvulta saakka. Silloin perheeseen kuuluivat vanhemmat, kuningatar Elisabet ja kuningas Yrjö VI, sekä sisar, prinsessa Margaret. © ALAMY STO / YLE KUVAPALVELU

Balmoral edustaa Skotlannin baronial-arkkitehtuuria eli uusgotiikkaa, mutta seinien ei ajatella kiinnostavan katsojaa.

Rakennuksen taustan sijaan keskitytään kertomaan parhaat juorut kuningatar Elisabet II:n elämän ajalta. Vuonna 1856 valmistuneen kuningatar Viktorian maaseutupakopaikan historia käydään aloitusosassa yhtä nopeasti läpi kuin prinssi Philipin ensimmäinen vierailu paikkaan. Elisabetin edeltäjien eloon Balmoralissa palataan pikaisesti myöhemmissä osissa.

Kartat ja pohjapiirrokset ovat vanhahtavia kuin Game of Thronesissa mutta päitä ei tipu. Sarjan suuret draamahetket koetaan, kun joku kuninkaallinen tai vieras on rikkonut etikettiä. Balmoralissa häpeä on tunteista piinaavin.

Säätiön hallinnoiman paikan ovat omistaneet brittien kuninkaalliset henkilökohtaisesti, joten se on edustanut paikkaa, jossa pääsee pakoon virallisista velvollisuuksista.

Kertoja hokee lausetta, että kuningatar voi nauttia Balmoralissa elämästä kuin ”kuka tahansa meistä”.

Puhetapa osoittaa luokkayhteiskunnan vanhan jaon. Me tarkoittaa ”tavallisten ihmisten” brittejä, jotka tunnustavat monarkkien erityisen olemuksen.

Kuin fanikirja

Väistyneestä sedästä, kuningas Edwardista puhutaan kauhistellen häväistynä ja epäonnistuneena, kuten kunnon hallitsijaperinnettä kannattavilla on tapana. Elisabet taas esitetään upeana, arvostettuna kuninkaallisena.

Kuningasperhe saa leikkiä skotlantilaisia kiltit päällä ja tunkea skottiruutuja joka huoneeseen. Kuningattaren sanotaan rakastavan Skotlantia, mutta ei mainita, kuinka ristiriitainen suhde skotlantilaisilla on Ison-Britannian kuninkaallisiin.

Sarja on kuin kiva fanikirja: paljon kuvia, muutama arkinen paljastus ja ihaileva asenne. Suljettujen ovien tapahtumista kertovat ihmiset, joille monarkia on ammatti, kuten entiset työntekijät tai elämäkertakirjailijat.

Dokumentaarista kuvamateriaalia kolmeen noin 45-minuuttiseen ohjelmaan ei ole riittävästi, koska paikassa on paettu kameroita. Brittilehdet innostuvat edelleen, kun Balmoralista julkaistaan virallisia valokuvia, joista voi esimerkiksi vakoilla, että kuningattaren kirjastossa on talvipakkasilla sähköpatteri tulisijan edessä.

Dramatisoidut kohtaukset ovat kauniisti sanottuna edullisen näköisiä. Pehmeissä kuvissa kasvoja ei näytetä kunnolla, ettei illuusio riku liikaa.

Paremmat dramatisoinnit Balmoralista kannattaa katsoa elokuvan Kuninkaan puhe juhlakohtauksesta tai Netflixin The Crown Elisabet-sarjasta, jonka useissa jaksoissa on vierailtu Ylämaan linnassa. Tosin fiktiossa Balmoralia näyttelee aina joku vähäarvoisempi skottilinna.

Kiehtova maailma: Balmoralin tarina, ti 3.4. klo 19.00 TV1