Elokuva-arvio: Ben-Hur – kärsimyskuvaus uskosta ja petoksesta, kostosta ja anteeksiannosta
Timur Bekmambetovin ohjaama Ben-Hur vuodelta 2016 perustuu Lew Wallacen kirjoittamaan romaaniin. Elokuva on jo kolmas versio romaanin juonesta.
Tältä näyttää digiaikakauden tehosteilla toteutettu antiikin ajan kilpa-ajo. Ben-Hur -elokuvan uusversion nimiroolin näyttelee Jack Huston.
Yhdysvaltalaisupseeri Lew Wallacen kirjoittama, Raamatun tapahtumia sivuava kristillinen romaani osoittautui valtavaksi menestykseksi, jonka elokuvatulkinnoista vuoden 1959 mammuttispektaakkeli palkittiin 11 Oscarilla. Siihen vertautuu saman tuotantoyhtiön kolmas versio aiheesta, Timur Bekmambetovin ohjaama Ben-Hur (USA 2016), modernisti painottunut historiallinen kärsimyskuvaus uskosta ja petoksesta, kostosta ja anteeksiannosta.
Jack Huston – Walter ja John Hustonin elokuvasukua suoraan alenevassa polvessa – näyttelee jerusalemilaista juutalaisprinssiä Ben-Huria, joka joutuu adoptioveljenään kasvaneen, roomalaissoturiksi ryhtyneen Messalan (Toby Kebbel) katalien juonien uhriksi. Jeesuskin (Rodrigo Santoro) tavataan, mutta opettavaisimmin haastaa Morgan Freemanin esittämä nuubialaissheikki; näyttelijä toimii myös kertojaäänenä. Kasvukumppanit kohtaavat lopun kilpa-ajojaksossa, jolla ohjaaja haluaa vastata vuoden 1959 elokuvan haasteisiin. Lopputulos on vauhdikas ja yritteliäs, mutta myös nolostuttavan kliseinen.
**
Ben-Hur, ke 17.2. klo 22.05 Nelonen