Elokuva-arvio: Blade Runner 2049 on visuaalisesti ja äänenkäytöltään komea
Ridley Scottin scifi-klassikko Blade Runnerin (1982) jatko-osan Blade Runner 2049 ohjasi Denis Villeneuve. Se jatkaa edellisen elokuvan tarinaa 30 vuotta myöhemmin.
Blade runner K (Ryan Gosling) ajautuu ränsistyneeseen Las Vegasiin elokuvassa Blade Runner 2049.
Blade Runner 2049 -elokuvassa kapinallisia replikanttirobotteja jahtaava blade runner K (vaisusti näyttelevä Ryan Gosling) on itsekin replikantti. Hän törmää omaan menneisyyteensä sekä uskomattomalta tuntuvaan asiaan, replikanttien mahdolliseen kykyyn synnyttää jälkeläisiä. Tutkiessaan sitä K:n on etsittävä 30 vuotta aiemmin kadonnut Deckard (Harrison Ford vanhassa roolissaan), joka voi valaista kysymystä lisää.
Villeneuve ei ole viime aikoina huonoja elokuvia ohjannut, mutta tämä elokuva on niistä silti heikoin. Hampton Fancherin ja Michael Greenin käsikirjoitus yrittää olla älyllisempi kuin vanhassa Ridley Scottin elokuvassa, mutta onnistuu olemaan lähinnä sekava. Ihmisyyden uudelleen piirrettävistä rajoista yhä on kuitenkin kyse.
Ylipitkä elokuva on visuaalisesti ja äänenkäytöltään komea, mutta kerronnaltaan hidas, juhlallinen ja jähmeydessään pitkästyttävä. Krista Kosonen vilahtaa yhdessä kohtauksessa.
**½
Blade Runner 2049, pe 5.3. klo 22.35 Mtv3
Lue myös: Elokuva-arvio: Jenkkielokuva Life on avaruusasemalle sijoittuva Alien-muunnelma