Elokuva-arvio: Burning-elokuvan kolmiodraama sai vaikutteita klassikkokirjallisuudesta
Jongsu suostuu vahtimaan ihastuttavan lapsuudenystävänsä Haemin kissaa tämän reissatessa Afrikassa. Haemi palaa kuitenkin kotiin mukanaan toinen mies.
Korealainen Lee Chang-dong on paitsi elokuvantekijä myös kirjailija. Burning pohjautuu japanilaisen Haruki Murakamin minimalistiseen novelliin, josta ohjaaja sovitti pitkälti yli kaksituntiseksi venytetyn art house -draaman. Työ inspiroitui William Faulknerista – josta elokuvassa myös puhutaan – sekä F. Scott Fitzgeraldista, jolta lainattiin painotuksia tarinan kolmiodraamaan.
Kirjailijan urasta haaveileva, ressukan oloinen maalaispoika Jongsu (Ah-in Yoo) ihastuu suurkaupungissa kohtaamaansa, lapsuuden kotikonnuilta tuttuun päättäväiseen nuoreen naiseen Haemiin (Jong-seo Jun). Kun tämä palaa ulkomaanmatkalta kera äveriään ja salaperäisen Benin (Steven Yenn), joutuu Jongsu hämilleen tilanteen ja tunteittensa kanssa.
Faulknerin kertomus latojen polttamisesta nousee merkityksekkyyttä enteilevään osaan verkkaisessa, enemmänkin tunnetilojen peilailuun kuin tapahtumiin nojaavassa kerronnassa. Ohjaajan perimmäistä näkemyksellisyyttä ei voi kiistää, mutta olisiko kokonaisuus ryhdistynyt ytimekkäämmästä ilmaisusta? Uskoisin niin.
***½
Burning, keskiviikko, 17.11. klo 21.30, Teema & Fem