Elokuva-arvio: Edward II ottaa sulavasti kantaa homofobiaan alkuperäistä näytelmää kunnioittaen

Edward II on Iso-Britannialainen draamaelokuva vuodelta 1991. William Shakespearen ohella Christopher Marlowe oli Englannin 1500-luvun lopun merkittävin näytelmäkirjailija. Shakespearen tuotanto ja vaikutus on toki laajempi, sillä Marlowe kuoli kapakkatappelussa jo 29-vuotiaana. Aidsiin 1994 52-vuotiaana kuollut Derek Jarman oli puolestaan 1980–90 -lukujen tärkeimpiä brittiläisiä elokuvantekijöitä. Hänen elokuvaversionsa Marlowen kuningasnäytelmästä on ohjaajansa näköinen tuotos.

Jarman on tuonut keskiaikaisen tarinan nykypäivään. Lavasteet ovat minimalistisia, mutta Marlowen näytelmän vimma on säilynyt. Jarman on lisännyt siihen myös omaa poliittista tietoisuuttaan korostamalla homomiehiin kohdistettua syrjintää ja väkivaltaa.

Ohjaaja Ken Russellin lavastajana elokuvauransa aloittaneen ja taidemaalarinakin työskennelleen Jarmanin visiossa on kieltämättä jotain russellmaista. Russellin tapaan Jarman halusi murskata kuvia ja tuoda esiin kiisteltyjä näkemyksiä ja kysymyksiä välittämättä satunnaisista ylilyönneistä. Edward II on kertomus hallitsijasta, joka uhrasi valtakuntansa rakkaudelleen ja sai siitä palkakseen kuoleman. Jarmanin pettämätön visuaalinen taju on melkein parasta elokuvassa, joka on hieman epätasaisesti näytelty.

***

Edward II, ke 15.9. klo, 22.05, Teema & Fem