Elokuva-arvio: Frantz – herkkä, runollinen ja romanttinen uustulkinta
Eri lajityyppejä suosivan ranskalaisen kirjoittaja-ohjaajan François Ozon ihmiskeskeiset elokuvat nojaavat usein poikkeusolosuhteisiin, näin myös elokuvassa Frantz.
Ranskalainen muusikko Adrien (Pierre Niney) ja saksalainen sotilaan morsian Anna (Paula Beer) kohtaavat elokuvassa Frantz.
Meillä esittämätön amerikkalaismelodraama Särkynyt sävel (1932), jossa ranskalaismuusikko menee tapaamaan sodassa tappamansa saksalaismiehen perhettä, saa herkän, runollisen ja romanttisenkin uustulkinnan François Ozonin vuoteen 1919 sijoittuvassa elokuvassa Frantz (Ranska 2016). Taustalla vaikuttaa myös Maurice Rostandin näytelmä sekä modernisti Édouard Manet’n maalaus itsemurhasta.
Luontevasti tarina linkittyy siihen humaanien ja pasifististen merkkiteosten ketjuun, jossa kuvataan Ranskan ja Saksan rajapintojen usein kaksikielisten ihmisten kulttuuria, johon käskynä ylhäältä annettu sota menetyksineen iskee vereslihaisia haavoja. Pierre Niney esittää syyllisyyden painamaa ranskalaismuusikkoa ja Paula Beer rintamalla ammutun saksalaisen morsianta. Elokuva jakautuu salaisuuteen Saksassa sekä sovitukseen Ranskassa; kaksijakoisesti se on myös mustavalkoinen lukuunottamatta värillisiä muistoja ja onnen hetkiä.
****
Frantz, ke 4.11. klo 22.15 Yle Teema & Fem
Lue myös: Elokuva-arvio: Suojelijat – tarina ensimmäisen maailmansodan kotirintamalta