Elokuva-arvio: Jörn Donnerin ilmestyessään kohauttanut Naisenkuvia on onnistunut komedia
Jörn Donner itse nahkoineen ja karvoineen oli se lisä, joka nosti hänen elokuvansa velmusta ajankuvasta ajattomuuteen.
Kuvassa Pertti (Jörn Donner) ja Liisa (Kirsti Wallasvaara).
Jörn Donner esittää hilpeyttä herättävästi pornotuottaja Perttiä elokuvassaan Naisenkuvia (1970). Hän oli jo ennen sitä vetäissyt kotimaassa kaksi Jörkka-performanssia elokuvissa Mustaa valkoisella ja Sixtynine 69, mutta nyt ilmapiirin tuuletus vain yltyi.
Naisenkuvia ja jyrkässä kulmassa jököttävä penis
Donnerin mittavaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu myös kirjanen Tapaus Naisenkuvia, nopea reaktio sensuurikohuun. Sensuurin kiistakapulana oli ennen kaikkea jyrkässä kulmassa jököttävä penis (ohjaaja-pääosanesittäjän). Kyseinen kohtaus kuvataan sen verran etäältä huvilan ulkopuolelta, että elokuvaan jääneestä otoksesta ei pysty erottamaan, onko asia aito.
Kirjassa Donner sanoi yhtäkkiä huomaavansa, että ”kuva Pertistä, Suomeen palaavasta tuottajasta, on kuva minusta”. Eräässä 1990-luvun teoksessa Donner kuvaili Naisenkuvia ”parodiaksi omaelämäkerrastaan”.
Sen sijaan oikeassa omaelämäkerrassaan, järkälemäisessä Mammutissa tekijä ei enää palaa Naisenkuviin kuin ihan lyhyesti ja pitää sitä ”edelleenkin onnistuneena komediana”.
Tästä on helppo olla yhtä mieltä, eikä kerronta pahemmin jumitu. Elokuvan Pertti tyrmää vuolaan vitsikkäästi suomalaiset seksikuvaukset nyhjäämiseksi. Pertsa antaa sitten omat näyttönsä elävämmästä filmirakkaudesta sillä tuloksella, että joutuu lopussa juoksemaan häntä koipien välissä ulkomaan laivaan karkuun haastemiestä.
Kirsti Wallasvaara ja Aarre Elo esittävät tuttavia, jotka majoittavat Pertin. Hänen kuvaajaansa näyttelee Jaakko Talaskivi. Naiskumppaneista intiimein on Ritva Vepsä.
***
Naisenkuvia, ti 27.4 klo 21.55, Teema