Elokuva-arvio: Lämäri-elokuvassa huumori on melkoisen karkeaa äijäilyä
Pikkukaupungin terästehdas ajetaan alas ja kaupungin jääkiekkojoukkue uhkaa samalla menettää rahoituksensa.
Dunlopin rooli oli Paul Newmanille mieluisa. Hän kertoi usein viimeisinä vuosinaan pitävänsä sitä yhtenä uransa kohokohdista.
Amerikkalainen elokuvaohjaaja George Roy Hill (1921–2002) oli melkoisessa nosteessa 1970-luvulla tehtyään menestyselokuvat Butch ja Kid – auringonlaskun ratsastajat (1969) ja Puhallus (1973). Roy Hill ei kuitenkaan tehnyt hattutemppua, sillä draamakomedia Lämäri (Slap Shot, USA 1977) ei menestynyt läheskään niin hyvin kuin edeltäjänsä.
Käsikirjoittaja Nancy Dowd pohjasi elokuvan veljensä kokemuksiin jääkiekkoilijana, ja muutenkin elokuvan henkilöillä oli pitkälti vastineensa todellisuudessa. Pikkukaupungin terästehdas ajetaan alas ja kaupungin jääkiekkojoukkue uhkaa samalla menettää rahoituksensa. Kun valmentaja Reggie Dunlop (Paul Newman) huomaa väkivaltaisen pelin tuovan katsojia matseihin, hän alkaa yllyttää joukkuetta yhä törkeämpiin temppuihin ja palkkaa uusiksi pelaajiksi varsinaiset häirikköveljekset.
Elokuvan huumori on melkoisen karkeaa äijäilyä, ja ohjaajan suhde kaukaloväkivaltaan on kaksijakoinen. Toisaalta siitä revitään tehoja ja nauruja, toisaalta sitä yritetään kuin muodon vuoksi kritisoida. Lopputulos on vaappuva.
**½
Lämäri, lauantai 21.1. klo 21.05, Teema & Fem