Elokuva-arvio: Stalinin kuolema on onnistunut poliittinen satiiri, jonka levitys kiellettiin Venäjällä

Stalinin kuolema on nerokas elokuva, sillä sitä katsoessa ei osaa päättää pitäisikö itkeä vai nauraa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Stalinin lähipiiri (Steve Buscemi, Jeffrey Tambor, Dermot Crowley, Paul Chahidi, Paul Whitehouse ja Simon Russell Beale) pohtii, miten tulisi menetellä. © Ylen kuvapalvelu

Stalinin kuolema on nerokas elokuva, sillä sitä katsoessa ei osaa päättää pitäisikö itkeä vai nauraa.
Teksti: Milla Olkkonen-Lind

Eletään vuotta 1953. Huvittavaa on, millaisiin tempauksiin sinisilmäiset neuvostoliittolaiset ovat valmiita ryhtymään miellyttääkseen Stalinia (Adrian McLoughlin). Hymy hyytyy nopeasti, kun muun tohinan ohessa lahdataan arkipäiväisen kammottavalla tavalla viattomia kansalaisia – terävä muistutus siitä, että oikeasti touhussa ei ollut mitään hauskaa.

Kierrokset nousevat, kun Stalin kuolla kupsahtaa. Hänen lähipiirinsä kesken alkaa hiljainen ja tunnusteleva taistelu siitä, kuka lopulta pääsee pukemaan diktaattorin saappaat omiin jalkoihinsa. Nimekkäästä näyttelijäkaartista edukseen erottautuvat erityisesti Steve Buscemi Nikita Hruštšovina ja Jeffrey Tambor Georgi Malenkovina.

Poliittisen satiirin taitaja Armando Iannucci sörkkii horjahtamattomalla rytmitajulla moneen suuntaan solvauksia säästelemättä. Ei liene yllätys, että elokuvan jakelu kiellettiin Venäjällä.

****½

Stalinin kuolema, pe 8.10. klo 21.00, Teema & Fem

X