Elokuva-arvio: Stan & Ollie -leffa kuvaa Ohukaisen ja Paksukaisen viimeistä Britannian kiertuetta
Mykän elokuvan suurten hauskuuttajien, Stan Laurelin ja Oliver Hardyn, Suomessa tuttavallisemmin Ohukaisen ja Paksukaisen suosio alkoi hiipua 1940-luvulla aina kehnommiksi muuttuvien elokuvien myötä.
Steve Coogan ja John C. Reilly muuntautuvat vaikuttavasti koomikkolegendakaksikko Oliver Hardyksi ja Stan Laureliksi.
Skottiohjaaja Jon S. Bairdin elokuva kuvaa Stanin ja Ollien viimeistä kiertuetta kotimaassaan Britanniassa 1953, kun heidän elokuviensa suurin suosio oli enää vain muisto.
Steve Coogan Stanina ja John C. Reilly Ollien roolissa ovat täydellisesti tehtäviensä tasalla. Heidän työskentelystään ja Bairdin asenteesta kuvattaviaan kohtaan syntyy kaunis ja haikea kunnianosoitus sekä suurten koomikoiden työlle että heidän keskinäiselle ystävyydelleen.
Bairdin elokuvassa koomikot kiertävät puolityhjiä saleja ympäri Britanniaa kunnes julkisuustemput alkavat tuoda heille lisää yleisöä ja kiertueesta tulee lopulta menestys. Samalla Ollien terveys heikkenee ja miehet riitaantuvat kunnes taas vanha ystävyys voittaa.
Paitsi sympaattinen elokuva Stanin ja Ollien joutsenlaulusta, Bairdin ohjaustyö on myös kuvaus katoavista ajoista – ja myös siitä mikä on pysyvää. Valkokankailla Laurelin ja Hardyn komiikka ei ehkä vetänyt enää yleisöä toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa, mutta puhtaan komediallisesti heidän rutiininsa säilyivät riemukkaina ja sykähdyttävinä. Ja säilyvät yhä.
****
Stan & Ollie, La 1.5. klo 20.55, TV1