Espoon viimeinen neitsyt on suorapuheinen elokuva – mutta älkää säikähtäkö sen nimeä!

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Hennariikka Laaksola ja Saila Laakkonen näyttelevät elokuvassa, joka kertoo ystävyydestä ja aikuiseksi kasvamisen vaikeudesta. © Fantasiafilmi Oy / Yle Kuvapalvelu
Roadmovie oli Selma Vilhusen läpimurto käsikirjoittajana.

#Metoo-asioita voi hyvin käännellä elokuvan Espoon viimeinen neitsyt (2003) merkeissä. Älkää säikähtäkö teoksen nimeä!

Filmi esitetään juuri sillä ohjelmapaikalla, Kino Suomessa, josta äsken vedettiin pois Lauri Törhösen Insiders. Lehdet julistivat Törhöstä syytettävän seksuaalisesta ahdistelusta mutta kummastelivat, oliko elokuvaesityskin pakko perua.

Oli, sillä Kino Suomen kevätvalikoiman teemana ovat vahvat naisroolit. Siihen sarjaan eivät paljastusuutisen jälkeen Törhöset istu.

Esimerkiksi toisin päin suorapuheinen roadmovie Espoon viimeinen neitsyt on Hanna Maylettin ohjaus teinitytöistä liftausreissulla. Liftijuttu alkaa lyödä yli, mutta näin ennenkuulumattoman tuoreen tyttöpuheen kohdalla se ei haittaa.

Leffa oli kirjoittajansa Selma Vilhusen ensimmäinen läpimurto. On Vilhusen aika. Hänen ohjausläpimurtojaan ovat Oscar-ehdokas Pitääkö mun kaikki hoitaa? ja Hobbyhorse Revolution.

Muistakaa Hilja maitotyttö

Ennen 1970-lukua oli vain yksi naistekijä, joka toi toistuvasti esiin tavoitteen päästä ohjaamaan elokuvia ja iski lasikattoon: Ritva Arvelolla (1921–2013) oli omia hankkeita vireillä jo 1940-luvulla!

Alussa tarjousten torppaajana oli filmimoguli T. J. Särkkä.

Epäluotettava todistaja Tarmo Manni on levittänyt Särkästä kuvaa naisten perään kuolanneena setämiehenä. Anekdoottien osapuoli Anneli Sauli on aina halunnut johdonmukaisesti oikaista tämän.

Saulin mukaan Särkkä oli tahdikas. Vanhasta filmikulttuurista ei heru #MeToo-paljastuksia siltä suunnalta.

Saulin pääosittama, Särkän ohjaama Hilja maitotyttö (1953) on suomalaisen elokuvan huomattavin seksiin pakottamisen kuvaus.

Espoon viimeinen neitsyt, ti 13.3. klo 22.00 Teema & Fem

X