Euroviisut yhdistävät Eurooppaa – Pääseekö ennakkosuosikki Ukraina osallistumaan laulukilpailuun?

Tämänvuotinen Eurovision laulukilpailu ylistää yhtenäistä Eurooppaa. Ensimmäinen semifinaali kilpaillaan tiistaina. Suomen The Rasmus kilpailee torstain semifinaalissa, ja finaali nähdään lauantaina toukokuun 14. päivä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yllättääkö The Rasmus?

Tämänvuotinen Eurovision laulukilpailu ylistää yhtenäistä Eurooppaa. Ensimmäinen semifinaali kilpaillaan tiistaina. Suomen The Rasmus kilpailee torstain semifinaalissa, ja finaali nähdään lauantaina toukokuun 14. päivä.
Teksti:  Anna Muurinen

Eurovision laulukilpailu perustettiin 1950-luvun puolivälissä paitsi esittelemään televisiotekniikan mahdollisuuksia myös yhdistämään toisen maailmansodan erottamia eurooppalaisia. Maanosa kaipasi uutta potkua rauhantyöhön ja kansojen lähentymiseen. Seitsemän maan laulukilpailu oli niin valtava menestys, että tänä vuonna Italian Torinossa järjestetään jo 66. Eurovision laulukilpailu.

Vuosien varrella euroviisut ovat nähneet ABBAn voiton ja ruotsalaisen pop-teollisuuden alkutahdit, Jugoslavian ja Neuvostoliiton hajoamiset ja uusien eurooppalaisvaltioiden syntymisen ja liittymisen kilpamaiden joukkoon. Euroviisukisa on kasvanut yli 40 maan musiikkifestivaaliksi ja kulttuuri-ilmiöksi, johon halutaan osallistua Euroopan ulkopuoleltakin.

Sota muutti Euroviisut

Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan viihdeinstituutio joutui kokemaan jotain ennenkuulumatonta. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kyseenalaisti Venäjän osallistumisoikeuden, ja kun Suomen Yleisradio ilmoitti jättäytyvänsä pois euroviisuista, jos Venäjän sallitaan osallistua, ymmärsi Euroopan Yleisradioliitto EBU, ettei sillä pian olisi montaakaan osallistujaa lippulaivatapahtumassaan.

Venäjä suljettiin pois, vaikka se onkin ristiriidassa euroviisujen ”kaikki saavat laulaa” -perusperiaatteen kanssa. Venäjän aisapari Valko-Venäjä erotettiin EBUsta jo viime vuonna toistuvien sääntörikkomusten vuoksi. Näin eurovii­sujenkin suvaitsevaisuudelle löytyivät rajat.

Koko ajan järkyttävämmäksi käyvä sota on yhdistänyt Eurooppaa ennennäkemättömällä tavalla. Siinä missä Venäjä etääntyy ­euroop­palaisista arvoista muuallakin kuin euroviisulavalla, on Ukraina saanut läntisen maailman sympatiat.

Tätä juttua kirjoitettaessa Ukraina on osallistumassa Torinon kilpailuun, vaikka välillä jo ilmoitettiinkin, että Kalush Orchestran jäseniä tarvitaan enemmän sotatoimissa kotimaassa. Jos Ukraina osallistuu, kisaa se finaalipaikasta tiistain semifinaalissa ja mitä luultavimmin voittaa koko kilpailun. Eikä vain sympatiaäänillä, sillä Kalush Orchestran räppiä ja kansanmusiikkia yhdistelevä Stefania on kertakaikkisen sympaattinen nuorten miesten ylistys kehtolauluja laulavalle äidille.

Ukrainan Kalusch Orchestra on yksi ennakkosuosikeista. © Maxim Fesenko

Ukrainan Kalusch Orchestra on Euroviisujen ennakkosuosikki. © Maxim Fesenko

Etnisiä elementtejä

Myös muissa kisalauluissa kuuluu tänä vuonna mukavasti etnisiä elementtejä ja kansallisia kieliä. Ranskan energinen Fulenn, ”kipinä”, lauletaan bretoniksi, Kyproksen kivasti keinahteleva Ela pääosin kreikaksi ja Moldovan vauhdikas junalaulu Trenuletul särmikkäästi omalla kielellä. Englanninkielisistä edustussävelmistä ennakkosuosikeiksi nousevat Ruotsin Cornelia Jakobsin tyylikäs Hold Me Closer, Norjan Subwoolferin älyvapaa Give That Wolf a Banana ja Sam Ryderin upeasti laulama Space Man, joka hamuaa kärkipaikoille Iso-Britanniasta.

Euroviisut

Norjan Subwoolfer hauskuuttaa Give That Wolf a Banana -kappaleellaan.  © NRK

Kyproksen edustajana nähdään Andromache. © Konstantin Manolas

Kyproksen edustajana nähdään Andromache. Hän laulaa Ela-edustuskappaleensa kreikaksi. © Konstantin Manolas

Ison-­Britanniaa edustaa Sam Ryder  © Parlophone music

Ison-­Britanniaa edustaa Sam Ryder kappaleella Space man.  © Parlophone music

Musta hevonen on torstain semifinaalin aloittava Suomen The Rasmus, jonka Jezebel on vetävä ja taidokas, mutta musiikillisesti enemmän amerikkalaista kuin eurooppalaista rokkia. Kovin epävarmaksi muuttuneessa maail­massa The Rasmuksen tarjoama kolmen minuutin nostalgiatrippi voi hyvinkin herättää turvallisuudentunteita ja kantaa, finaaliin nyt ainakin.

Venäjän ja Ukrainan välinen sota tulee esille viimeistään lauantain suuressa finaalissa, jolloin otetaan suorat yhteydet äänestäviin maihin. Moni muistaa vuoden 1993, jolloin Bosnia-Hertsegovinan kisajoukkue matkusti Irlannin kilpailuihin sodan keskeltä. Viisuyleisö pidätti hengitystä kuullakseen vonkuvan puhelinlinjan takaa Sarajevosta annetut pisteet, kunnes puhkesi raikuviin aplodeihin. Nähtäväksi jää, saadaanko tällä kertaa yhteyttä Ukrainaan lainkaan, vai annetaanko ukrainalaisten äänet historiallisesti Ukrainan rajojen ulkopuolelta.

Ennen sodan syttymistä edustustehtävään valitut laulut ovat saaneet muuttuneen tilanteen myötä uusia sävyjä. On nähty ennenkin, miten Eurovision laulukilpailujen taika syntyy siinä lauantai-illan hetkessä, kun koko Eurooppa (ja vähän muukin maailma) pysähtyy laulujen äärelle. Isäntämaa Italian Mahmood & Blancon finaalissa esittämä rakkausduetto Brividi saattaa hyvinkin vangita meidät hetkeksi, uskomaan parempiin aikoihin ja rakkauteen ihmisten välillä.

Eurovision song contest 2022

X