Henry Miller – mielihalujen mestari -dokumentti kertoo soveliaisuuden rajoilla leikittelevästä kirjailijasta

Eroottisten kirja-aiheiden päänavaajaa Henry Milleriä käsittelevä dokumentti ei oikein ole...tyydyttävä. Pariisissa Miller aloitti kiihkeän suhteen Anaïs Ninin kanssa ja paukutti kuolemattoman Kravun kääntöpiirin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Henry Miller järkytti aikalaisiaan.

Eroottisten kirja-aiheiden päänavaajaa Henry Milleriä käsittelevä dokumentti ei oikein ole...tyydyttävä. Pariisissa Miller aloitti kiihkeän suhteen Anaïs Ninin kanssa ja paukutti kuolemattoman Kravun kääntöpiirin.
(Päivitetty: )
Teksti: Jussi Karjalainen

Dokumentti Henry Miller – mielihalujen mestari (Saksa 2017) ei tarjoa edes vähäiseksi näytteeksi, millaisella tekstillä amerikkalaiskirjailija muutti soveliaisuuden rajoja.

Elämäkerturi Arthur Hoyle ja monet tutut kyllä analysoivat hienoin sanoin, miten tarve järkyttää omaa ei niin kivaa äitiä johti kokeiluihin. Tai miten seksuaalisuudesta kiinnostunut Henry Miller (1891–1980) tahtoi tulla kokonaan naisen nielaisemaksi.

Ehkemme mekään siteeraa perhelehdessä halujen kuvauksen sanakäänteitä romaaneista, kun dokumentin tekijä Gero von Boehmkaan ei ota näin perustavaa asiaa lukuun. Painoksia löytyy yhä erinomaisen hyvin suomalaisista kirjastoista, mutta jännittävää on, että Yhdysvalloissa debyyttiromaani Kravun kääntöpiiri pysyi kiellettynä 1960-luvun alkuun asti. Se on kuitenkin kirjoitettu englanniksi jo 1934.

Tajunnanräjäyttävä suhde

Newyorkilaistaustainen Miller hakeutui asumaan amerikkalaiskirjailijoiden ja -taiteilijoiden toivekaupunkiin Pariisiin. Pummin kaltaista boheemia ajelehtimista Pariisissa harjoittanut Miller räjäytti tajuntansa tavatessaan yhtä lailla seksiavomielisen ranskalaiskollegan Anaïs Ninin. Kirjoituskone alkoi laulaa teoksia, jotka juhlistivat euforiaa suhteesta Niniin.

Varhaiset aikaansaannokset julkaisi pieni pariisilainen kustantaja Olympia Press. Tai ei ehkä niin pieni sitä mukaa kun kapinalliset ja älyköt omivat teokset vessakirjoikseen ja hankkivat ne tiskin alta.

Riippumatta siitä, kestävätkö Millerin ilmaisu ja naiskuva nykyhetken monenlaiset paineet ja vaateet, oli hän kiistatta henkilö, joka olemassaolollaan loi käsitteen kulttikirjailija. Vaikutteita kielletystä maanmiehestä imivät 1950-luvun beat-kirjailijat Jack Kerouacia myöten, samoin dokumentissa Millerin persoonasta paljon turinoiva Erica Jong.

Pentti Saarikosken rivoilema Kravun kääntöpiirin ensipainos päätyi toki Suomessakin takavarikkoon vuonna 1962, mutta eihän pato kestänyt.

Kulttuurikutsuja Losissa

Dokumentissa on runsaasti päteviä filmikatkelmia Milleristä sen jälkeen kun hän 1940-luvulla muutti Pariisista uusine perheineen huomattavasti vähemmän hektiseen rantakylään Kaliforniassa – ja 17 vuoden yllättävän pitkän, työntäyteisen rauhoittumisen jälkeen huvilaan Los Angelesiin kulttuurikutsujen järjestäjämagneetiksi.

Kuvapuolella pyörii lyhyesti myös kirjojen lailla paheksuttu filmatisointi Hiljaiseloa Clichyssä (1970), mutta kohteen näköisyyttä dokumentille antaisivat otteet leffasta Henry ja June (1990). Niitä ei ole saatu. Filmi sukelsi Anaïs Ninin päiväkirjojen pohjalta näyttävästi rajojenrikkojien suhteeseen.

Henry Miller – mielihalujen mestari, ti 30.10. klo 20.00 Yle Teema & fem

X