Historia-dokumentti kertoo Rose Vallandista, joka rohkeudellaan pelasti natsien varastamia taideaarteita

Rohkea ranskalaisnainen pelasti tuhansia natsien varastamia taideaarteita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yli puolet natsien varastamista taideteoksista saatiin takaisin Rose Vallandin (vas.) sinnikkään toiminnan ansiosta.

Rohkea ranskalaisnainen pelasti tuhansia natsien varastamia taideaarteita.
(Päivitetty: )
Teksti: Arto Pajukallio

Saksalaismiehittäjien marssittua Ranskaan vuonna 1940 natsit ryhtyivät johdonmukaisesti anastamaan maan taideaarteita sekä museoista että yksityishenkilöiden, ennen kaikkea juutalaisten kodeista ja kokoelmista.

Taidevarkauksien varastona toimi pariisilainen Jeu de paume -taidemuseo, jossa taidehistorian tutkinnon suorittanut Rose Valland (1898–1980) työskenteli intendentin assistenttina. Sodan sytyttyä intendentti joutui rintamalle, ja Valland jäi hoitamaan hänen tehtäviään, pakotetussa yhteistyössä saksalaisten kanssa.

Vakooja neuvottelijana

Vastarintaliikkeeseen kuulunut Valland vakoili saksalaisten toimia ja piti tarkkaa kirjaa kaikista anastetuista teoksista. On arvioitu, että kolmasosa Ranskan yksityiskotien taideaarteista, yli 100 000 työtä, päätyi sodan aikana Saksaan. Vallandin rohkeus ja sinnikkyys pelasti lukemattomia töitä, ja sodan jälkeen juuri hänen tarkat muistiinpanonsa ja ainutlaatuiset valokuvansa auttoivat löytämään varastettujen taideteosten oikeat omistajat, vielä vuosikymmenten jälkeen.

Valland oli naimaton keski-ikäinen silmälasipäinen virkaihminen, joka omistautui työlleen, eikä hänen yksityiselämästään tai persoonastaan tiedetty oikeastaan mitään.

Sodan päätyttyä, Saksassa urakoitujen vuosien jälkeen, Valland teki matkoja itärajan yli ja onnistui tarjoilemansa konjakkien avulla hankkimaan takaisin lukuisia Hermann Göringin varastamia, Neuvostoliiton haltuun päätyneitä taideaarteita.

Nainen itse kuitenkin vältteli julkisuutta, ja hänen työnsä ja toimintansa merkitys alkoi toden teolla paljastua vasta paljon myöhemmin.

Tosipohjaisia elokuvia

Vastarintaliikkeen taiteenpelastamisoperaatioista yksi on erityisen tunnettu. Vuonna 1944 natsit aikoivat kuljettaa junalastillisen varastettuja taideaarteita Saksaan. Valland kertoi hankkeesta vastarintaliikkeelle, johon kuuluneet rautatieläiset teeskentelivät veturin rikkoutuneen.

Kaikkien keplottelujen myötä juna saatiin siirrettyä esikaupunkialueelle, eikä se koskaan lähtenyt Pariisista.

John Frankenheimer ohjasi tapahtumasta tiukan jännitysdraaman Juna (The Train, 1964). Vallandin kirjaan pohjautuva elokuva nähtiin meillä televisiossa viimeksi vuonna 1982.

Vallandin hahmoon pohjautuu myös Cate Blanchettin näyttelemä kuraattori George Clooneyn niinikään taideaarteiden pelastamisesta kertovassa vastarintadraamassa The Monuments Men (2014).

Historia: Taiteen pelastaja, ti 31.10. klo 21.00 Teema & Fem

X