Historia: Päivä Auschwitzissa -dokumentti ei häivytä inhimillisyyttä kauheuksien tieltä
Ohjelmassa perehdytään valokuvien kautta yhden toukokuisen päivän kulkuun sekä vankien että vartijoiden näkökulmasta.
Miltä näytti Auschwitzin keskitysleirillä toukokuussa 1944?
Natsien perustamia keskitysleirejä on kutsuttu tappokoneistoiksi – syystäkin. Termissä on kuitenkin se vika, että se häivyttää ihmiset näkymättömiin.
Päivä Auschwitzissa tekee toisin. Se kertoo, kuinka SS-aliupseeri Bernhard Walter karautti kotoaan aamutuimaan töihin. Tuhoamisleirin virallinen valokuvaaja keskittyi hyvien kuvakulmien hakuun. Irene Weiss (o.s. Fogel) muistelee, kuinka saapui tavarajunalla leirille, josta piti tulla hänen elämänsä päätepysäkki. Dario Gabbai kertoo, millaisia olivat vangin päivät krematorion avustajana.
Muistelma toukokuun päivästä vuonna 1944 kertoo ihmisistä keskellä painajaista – ihmisten luomaa. Saksalaisdokumentti on siis on siis samalla asialla kuin Auschwitzin tatuoija, Auschwitzin kirjastonhoitaja ja muut viime vuosien menestyskirjat.
Tekijät tuovat esiin noiden aikojen armottomuuden, mutta uhreja kunnioittaen. Jo alkuteksteissä leirin parakit rinnastetaan Berliinin puhuttelevan holokaustimuistomerkin betonipaasiin. Dokumentin vaikutus on sama: hiljaiseksi vetää.
Historia: Päivä Auschwitzissa, keskiviikko 26.1. klo 19.00, TV1