Hullu vuosi 1991 – Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen talouden romahtaminen kurittivat Suomea vuonna 1991
1991 oli katastrofivuosi. Tuonaikainen pääministeri Esko Aho tahtoi nyt taltioida keskustelujaan ahdingosta. Tuottaja-toimittaja Tapio Nurmisella ei todellakaan ollut mitään hanketta vastaan.
Vuonna 1991 pääministeriksi noussut Esko Aho kertoo dokumenteissa yhdessä aikalaisten kanssa, minkälaisen myrskyn pieni maa yhden vuoden aikana kävi läpi.
Hullu vuosi 1991 on neliosainen paketti, joka koostuu kahdesta dokumentista ja niiden jälkipaneeleista.
Vuonna 1991 Suomea järisytti kaksi valtavaa muutostekijää: Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen oman talouden romahtaminen. Viikko viikolta näytti pahemmalta.
Tuolloinen pääministeri Esko Aho on pohtinut asioita tarpeeksi, joten hän ottaa hyvin erikoisen roolin Hullu vuosi 1991 -dokumenteissa. Aho on tässä presentteri ja kohtalonvuoden kanssapäättäjien haastattelija. Ahon tekijyys tuo erityisleiman dokumentteihin, jotka varmaankin nousevat jo tästä syystä tärkeiksi klassikoiksi.
Vertaiskeskusteluja
Hullu vuosi 1991 -ohjelmien toimittajat ovat kokenut ulkomaanreportteri Tapio Nurminen sekä Ilkka Saari.
Kuinka he saivat Esko Ahon ylittämään kirkkaasti haastateltavan roolin?
”Itse asiassa Aho otti itse yhteyttä ja kysyi, voisiko minun tuotantoyhtiöni taltioida keskustelut, joita hän oli aikonut käydä”, Tapio Nurminen kertoo.
Nouhau-tuotantoyhtiö ei puolestaan voinut olla ehdottamatta dokumentin tekemistä samalla.
Ahon puhekumppaneina ovat muiden muassa kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen ja suurlähettiläs Heikki Talvitie.
”Syntyi vertaiskeskusteluja, aikalaispäättäjien keskinäistä muistelua. Pääsemme katsomaan ratkaisuja ikään kuin sisältä. Tv-ammattilaisina meitä hämmästytti Ahon varmuus kameran edessä”, Nurminen sanoo.
”Samalla tulee uutta tietoa, kuten Ahon ulkopoliittisen avustajan Seppo Härkösen kuvaus neuvottelumatkasta Kostamukseen, joka oli karmaiseva hyttysten pesä. Isännät olivat klo 11 aamulla sitä mieltä, että on aika juoda. Suomalaiset onnistuivat kieltäytymään vedoten ajamiseen.”
Esko Ahon tarkoitus oli puhua pääministeri Valentin Pavlovin kanssa siitä, onko edes jotain tehtävissä idänkaupan pelastamiseksi. Ahon sanoin ”koko paluumatka meni miettiessä, miten on mahdollista, että tällaisilla johtajilla pidetään pystyssä suurvaltaa”.
Historian polttipisteessä
Tapio Nurminen huokaa, että vuosi on hänelle itselleenkin hyvin henkilökohtainen.
”Olin 1991 MTV:n ja Uuden Suomen Moskovan kirjeenvaihtaja. Sen vuoden aikana kaatuivat sekä maa, johon minut lähetettiin, että lehti, joka minut lähetti.”
Vanhoillisten vallankaappauksen aikaan kirjeenvaihtaja oli nukuttamassa 2-kuukautista poikaansa. Iltalehdestä soitettiin: mitä siellä Moskovassa tapahtuu?
”Asuimme lähellä Punaista toria. Tuosta hetkestä alkoi kahden vuoden työputki.”
Sittemmin Nurminen vaikutti pitkään MTV:n Saksan kirjeenvaihtajana. Tunnistettava tyyli on jäänyt katsojien mieleen.
Hullussa vuodessa 1991 hän käyttää kielikuvaa ”musta joutsen”. Kahden mustan joutsenen lisäksi Suomea uhkasi vielä kolmaskin. Nokian myyminen Ericssonille Ruotsiin oli melkein sinettiä vaille. Kauppa taas olisi estänyt kansantalouden pelastajaksi osoittautuvan Nokian matkapuhelinmenestyksen satamisen suomalaisten laariin.
Hullu vuosi 1991 -dokumentit ovat välttämätöntä katsottavaa. Pankkikriisi ja vauhdin pistäminen Baltian maiden itsenäisyyden tunnustamiseen sidotaan vahvalla otteella vuoden 1991 kalenteriviikkoihin.
Esko Aho toimii vuoden 1991 tapahtumia käsittelevän dokumenttikokonaisuuden esittelijänä ja haastattelijana
Hullu vuosi 1991, ti 17.8. klo 19.00, TV1